Porssi-romahdus

Oliko romahdus sitten sellainen, että siitä kannattaisi nostaa minkäänlaista "älä mölöä"? Ei tuosta nyt sellaista saa aikaiseksi, kun vain muutaman prosentin putoaa, mutta oletan kyseessä on Trumpp, jonka niskaan voidaan nyt sysätä kaikki mikä yeensä voi olla mahdollista.

Dow Jones -indeksin 4,6 prosentin pudotust

 5. Liittyykö Trumpin politiikka jotenkin tapahtuneeseen?
Presidentti Donald Trump on edeltäjistään poiketen pyrkinyt ottamaan kaiken irti maansa talouden hyvästä kehityksestä ja pörssikurssien noususta ensimmäisen virkavuotensa aikana, vaikka presidentin keinot vaikuttaa markkinoihin ovat rajalliset.

Luvut ovat kiistatta vaikuttavat: Trumpin 8. marraskuuta pidettyjen virkaanastujaisten jälkeen Dow Jones -indeksi oli kohonnut peräti 45 prosenttia käydessään ylimmällä tasollaan 26. tammikuuta.

Suuri vaikutus sekä pörssikurssien nousuun että maanantain rojahdukseen on ollut Trumpin ja republikaanien verouudistuksella, jonka myötä yritysten maksamaa yhteisöveroa päätettiin alentaa merkittävästi. Uudistuksen maksamiseksi Yhdysvallat on joutunut laskemaan liikkeelle lisää valtion velkakirjoja, jolla on ollut niihin hintaa alentava vaikutus. CNN:n mukaan myös huoli velkakirjojen hintojen kehityksestä vauhditti maanantain tapahtumia.

Tavallisesti presidentit ovat pidättäytyneet taloudella kehuskelusta, sillä kohoavat kurssit tulevat yleensä jossain vaiheessa alas. Maanantaina Trump joutuikin jo vastaamaan kysymyksiin maan talouden tilasta. Valkoinen talo vakuutti Yhdysvaltojen talouden olevan edelleen ”poikkeuksellisen vahva”, ja katseiden olevan pitkän tähtäimen tavoitteissa.

– Presidentin veronalennukset ja sääntelyuudistukset vahvistavat Yhdysvaltojen taloutta entisestään ja lisäävät edelleen amerikkalaisten vaurautta, Valkoisen talon tiedottaja Sarah Sanders totesi.

Mistä romahdus johtuu, onko syytä paniikkiin? – 5 kysymystä ja vastausta Yhdysvaltojen pörssinotkahduksesta


Yhdysvaltojen historiallinen pörssinotkahdus kävi kalliiksi sijoittajille.
New Yorkin pörssissä Dow Jones -teollisuusindeksi jäi maanantaina kaupankäynnin päättyessä 4,6 prosenttia miinukselle sijoittajien huolen korkojen tulossa olevasta noususta kasvaessa. Pisteissä mitattuna pudotus oli kaikkien aikojen suurin ja prosenteissakin pahin notkahdus yli kuuteen vuoteen.

1. Mistä maanantain romahdus johtuu?
Yhdysvalloissa talous on kasvanut tasaisesti jo vuosia ja työttömyys on ennätyksellisen alhaalla. Samaan aikaan inflaatio eli hintojen nousu on kuitenkin pysynyt varsin matalana. Tähän vaikuttanut myös Yhdysvalloissa keskuspankin pitkään harjoittama elvytys.

Kun merkkejä inflaation kasvusta on alkanut ilmaantua maailman talouksien elpymisen myötä, on osakemarkkinoilla herännyt huoli siitä, että Yhdysvaltain keskuspankki nostaa korkotasoaan enemmän kuin se on aiemmin kertonut. Rahan kallistuminen tarkoittaisi pörssiyritysten tuottojen pienenemistä. Merkittävin syy osakekurssien äkilliselle laskulle on sijoittajien huoli osakkeidensa tuotoista.

Pitkään jatkuneen nousun seurauksena osakemarkkinoilla on myös ilmaa, jonka ulospääsy on luonnollista. Muun muassa Yhdysvaltain keskuspankin entinen pääjohtaja Alan Greenspan varoitti viime viikolla sekä osakemarkkinoihin että valtion obligaatioihin liittyvän kuplan puhkeamisesta.

2. Onko syytä huoleen?
Maanantain pudotuksen jälkeen julkaistut uutisotsikot toivat nopeasti mieleen finanssikriisiä edeltäneen ajan. Pisteissä mitattuna Dow Jones -indeksi putosikin rajummin kuin tuona aikana: romahdusta tuli päivän päätteeksi 1175 pistettä, kun vuonna 2008 pahimpana yksittäisenä päivänä lasku oli vain 777 pistettä.

Nyt ollaan kuitenkin aivan eri tilanteessa kuin tuolloin, sillä Yhdysvaltain talous on vahva ja pörssikurssit ovat nousseet kuukausikaupalla ennen viime päivien notkahdusta. Prosenteissa tarkasteltuna pudotus olikin vähemmän raju.

Dow Jones -indeksin 4,6 prosentin pudotusta voi verrata 508 pisteen notkahdukseen vuonna 1987, joka oli 22,6 prosenttia silloisten markkinoiden arvosta. Uutistoimisto AP:n mukaan nyt nähty pudotus oli prosenteissa vasta sadanneksi suurin indeksin historian aikana.

Muun muassa New York Times kehottaa analyysissaan tarkastelemaan eilen nähtyä pudotusta pitkällä aikajänteellä. Kuukausia kestäneen nousun jälkeen kurssit asettuivat suunnilleen sinne, missä ne olivat joulukuun puolivälissä. Monet asiantuntijat pitävät nyt nähtyä laskua normaalina ja jopa tervetulleena sen osakemarkkinoita tervehdyttävän vaikutuksen vuoksi.

Lehti myös huomauttaa S&P 500 -indeksin pudonneen samassa mittakaavassa myös tammikuussa 2016 ja elokuussa 2015. Kummastakin romahduksesta kurssit toipuivat ilman suurempaa vahinkoa.

3. Miten pudotus heijastuu maailmalle?
Talousveturina Yhdysvaltojen markkinoiden tapahtumat heijastuvat joka puolelle maailmaa. Tiistaina ensimmäisenä auenneet Aasian pörssit olivat tapahtuneen seurauksena laskussa: esimerkiksi Tokiossa Nikkei 225 -indeksi oli kaupankäynnin alkaessa 4,16 prosentin laskussa ja laski edelleen aamun aikana.

Myös Australiassa kurssit olivat aamulla laskussa ja Australian dollarin arvo heikkeni suhteessa Yhdysvaltain dollariin.

Euroopassa vaikutus nähdään kunnolla vasta kun paikalliset pörssit aukeavat tiistaiaamuna.

4. Miksi kurssit laskevat vaikka Yhdysvaltojen talous porskuttaa?
Pörssikurssit ja maan talous ovat kaksi eri asiaa jotka eivät usein seuraa toisiaan. Maanantain pörssinotkahduksen voi katsoa johtuneen siitä, että Yhdysvalloilla menee niin hyvin taloudellisesti.

– Huolena on, että Yhdysvaltojen taloudella menee liian hyvin, joka voisi tarkoittaa korkojen nousemista. Osakemarkkinat ovat menneet liian pitkälle ja ne on korjattava normaalille tasolle, sanoo australialaisen CommSec-meklariyhtiön johtaja Craig James brittilehti The Guardianille.

Inflaatio eli hintojen nousu tapahtuu nousukaudella, kun yritykset joutuvat maksamaan työntekijöilleen enemmän, ja tämän rahoittamiseksi myös tuotteiden hintoja on nostettava. Sekä Yhdysvalloissa että maailman talouksissa korkotaso on pysynyt pitkään alhaalla, mutta niiden on odotettu ennemmin tai myöhemmin alkavan nousta.


Talousuutispalvelu Bloomberg laski, kuinka suuren summan osakesijoittajat menettivät yhden päivän aikana kurssien pudottua. Laskelman mukaan hinta nousi tähtitieteelliseen 1,25 biljoonaan dollariin – reiluun biljoonaan eli tuhanteen miljardiin euroon.

Lukua voi suhteuttaa vaikka Suomen valtion budjettiin, jonka loppusumma vuodelle 2018 oli reilut 55 miljardia euroa. Sijoittajat siis menettivät Yhdysvalloissa osakeomistustensa arvosta yhden päivän aikana noin 18-kertaisen summan.

Yhdysvalloissa osakekurssit ovat olleet mukavassa nousussa sen jälkeen, kun presidentti Donald Trump ja republikaanit saivat läpi yritysten ja rikkaiden verotusta mukavasti alentavan verouudistuksensa. Tämä on tuonut lisää sijoituksia osakkeisiin. Bloombergin mukaan maanantain romahdus vastasi summaltaan verouudistuksen jälkeen markkinoille tullutta osakkeiden arvonnousua.

Tämä on sellainen porukka, jota en arvosta millään ihmiskuntaan kuuluvalla tavalla, he ovat lieroja, jotka rahastaa muiden omaisuudella ja kaupankäynnillä, ostaen ja myyden osakkeita, ja näin ovat kuin syöpä, joka on kaiken takana.

Arja-Paananen

Suomen pahin Venäjää vastustava provosoija Arja Paananen taas lempi aiheessaan, Putinin pilkkaaminen.

Kun ihmisen elämä menee siihen, miten loukkaa ja pilkkaa venäläisiä ja etenkin Putinia, on käsittämätön seikka. Ilta Sanomat on kyllä hyvin aniokkaasti mukana tässä, sen on tämän päivän muutkin sen uutiset osoittaneet.

Jotenkin on suorastaan kuvottavaa lukea näitä, joista Arja Paananen on todella yksi raukkamaisimmsita selkään puukottajista suomalaisita politiikan toimittajista jotke tekee kaikkensa, puukottaakseen ensisijaisesti Putinia. Hän ei vai kykene osoittamaan yhtään parempaa vaihtoehtoa, kuin ehkä jos Trump saisi johtaa mys Venäjää, niin silloin varmaan Arja olisi onnesta märkänä.

Suomen presidenttiparin elämässä on tapahtunut peräjälkeen monta asiaa, joista Venäjällä voidaan vain haaveilla, IS:n erikoistoimittaja Arja Paananen kirjoittaa Pietarista.

On siinä Vladimir Putinilla tekemistä, jos hän yrittää lyödä Sauli Niinistön kaikki saavutukset vielä tänä keväänä.

Ensin olisi saatava yli 69,9 prosenttia Venäjällä asuvista äänestäjistä aivan oikeasti vaaliuurnille.

Sitten pitäisi napata itselle rehellisin keinoin yli 62,6 prosenttia äänistä.

Ja tämän jälkeen olisi ilahdutettava kansaa jollain vielä vähän mojovammalla uutisella kuin pienen vauvan syntymällä.

Vakavasti puhuen tasavallan presidentti Sauli Niinistön, 69, ja rouva Jenni Haukion, 40, elämässä on tapahtunut viime aikoina monta sellaista asiaa, joiden vuoksi suomalaisia ihmetellään ja ehkä jopa vähän kadehditaankin maailmalla.

Esimerkiksi Venäjällä moni Niinistön ikätoveri ei olisi enää edes elossa, saati sitten lapsia hankkimassa. Miesten eliniänodote on maksimissaan 67 vuoden tietämillä eli yli kymmenen vuotta vähemmän kuin Suomessa.

Rouva Haukio synnytti 40-vuotiaana ensimmäisen lapsensa, synnytys tapahtui tavallisessa sairaalassa ja Niinistö oli mukana synnytyksessä. Perin kummallisia seikkoja kaikki venäläisestä näkökulmasta!

Isien läsnäoloa synnytyksessä kannustetaan Venäjällä nykyisin, mutta vanhat asenteet istuvat lujassa. Synnytykseen osallistuva isä on Venäjällä siksi yhä uutinen, varsinkin jos kyse on pienestä paikkakunnasta tai jonkinlaista perinteistä macho-mielikuvaa ylläpitävästä isästä.

Vauvauutinen on saanut venäläiset pohtimaan myös sitä, kuinka avoimesti Suomen presidentti kertoo yksityiselämästään.

Me suomalaiset tiedämme, kuka on Niinistön puoliso, ketkä ovat hänen lapsiaan aiemmasta liitosta ja mitä he tekevät, kun taas Putinin yksityiselämää varjellaan aivan kuin kyse olisi ydinaseiden laukaisukoodeista.

Huhujen mukaanhan myös Putinilla, 65, olisi uusi puoliso ja kenties jopa pieni lapsi tai lapsia, mutta minkäänlaista varmistusta asiaan ei ole saatu. Murhayritystä ja vallankaappausta pelkäävä Putin on sulkenut itsensä ja lähipiirinsä kultaiseen häkkiin, josta katsottuna Niinistön elämä saattaa aika ajoin näyttää jopa yllättävän kadehdittavalta.

Venäläisille selitetään, että Putinin yksityiselämä ei kuulu kansalle, sillä vain hänen työnsä jäljellä on merkitystä. Suomalaisittain asiasta on helppo olla eri mieltä.

Demokratiassa yksityiselämän tietty läpinäkyvyys varmistaa sen, että presidentin sukulaisista ei muodostu valtaklaania tai korruption pesäkettä.

Puoliso vaikuttaa väistämättä myös presidentin politiikkaan, ainakin oman arvomaailmansa kautta. Esimerkiksi Jenni Haukion tapauksessa hänen runoilijataustansa ja kiinnostus luontoon ovat asioita, jotka ovat tehneet Niinistöstä ehkä piirun verran paremman presidentin.

Presidentinvaaleissa Niinistö joutui haastetuksi useissa tiukoissa tenteissä, mikä on venäläisille myös hämmästys. Putinin ei ole koskaan tarvinnut osallistua vaaliväittelyihin, eikä hän varmasti ”alennu” moiseen joutavuuteen nytkään ennen maaliskuun 18. päivän vaaleja.

Venäläistoimittajat ihmettelivät sitäkin, kuinka koruttomasti Niinistö ilmestyi kampanjansa aikana tilaisuuksiin ja puhui ihmisten kanssa ilman valtavia turvatoimia.

Putin kiertää niin ikään ”kansan” parissa, mutta hänen lähelleen pääsevät vain etukäteen tarkistetut luottohenkilöt ja yleisötilaisuudet ovat pikemminkin ennalta ohjattuja näytelmiä kuin aitoja kohtaamisia.

Venäläistoimittajat hämmästelivät lisäksi, kuinka syvä luottamus suomalaisilla tuntuu olevan meidän omaan vaalijärjestelmäämme. Venäjällä vaalituloksen väärentämistä pidetään nykyisin itsestään selvänä asiana, eivätkä asialla ole suinkaan vieraat valtiot, vaan Venäjän oma valtiollinen koneisto aivan itse.

Kun Putin valitaan neljännelle presidenttikaudelleen maaliskuussa, hän voi hyvinkin päihittää Niinistön lukemat, mutta vain virallisissa tuloksissa.

Niinistö sen sijaan pääsi putinmaisiin lukuihin käymällä läpi vaalimyllyn oikeissa vaaleissa. Etukäteen pelättyä ”vaalikyberiskua” ei meillä myöskään nähty, mutta vaalikeskustelujen teemoissa, äänestäjien polarisoinnissa ja tiettyjen ehdokkaiden kampanjan ympärillä Venäjä onnistui silti kummittelemaan ansiokkaasti.

Venäjän aggression vuoksi maailmanpoliittinen tilanne on kiristynyt äärimmilleen sitten kylmän sodan. Vaalitenteissä puhuttiin jopa Venäjän ja Yhdysvaltain sotilaallisen konfliktin tai kolmannen maailmansodan mahdollisuudesta. Vielä kymmenen vuotta sitten koko ajatustakin olisi pidetty hourailuna.

Niinistö ja Haukio eivät tehneet vaalivauvaa, mutta heidän pienellä pojallaan on silti paljon symbolista merkitystä.

Presidenttiparin tulevaisuudenuskosta ja uskosta Suomeen kertoo paljon se, että he synnyttivät uutta elämää tähän maahan. Pelkojen synnyttäminen jääkin sitten aivan muiden presidenttien kontolle.