Työantajien riisto on saatava loppumaan

Työnantajien riisto on pysäytettävä, niin kun Suokaskin sanoo!




Rakennusliiton varapuheenjohtaja Kyösti Suokas kirjoittaa blogissaan tiukkaan sävyyn paikallisesta sopimisesta, jota Juha Sipilän hallituskin on työpaikoille ajanut. Suokas huomauttaa, että työnantajien tavoitteleman paikallisen sopimisen esteenä on työehtosopimusten yleissitovuus, josta ei sovinnolla luovuta.
Suokkaan mukaan työnantajapuolen näkemys paikallisesta sopimisesta on se, että työntekijä voi vaihtaa yritystä, jos työnantajan sopimustarjoukset eivät miellytä. Suokas uskoo, että jos paikallinen sopiminen vapautetaan työnantajien ja erityisesti Suomen Yrittäjien haluamalla tavalla, suomalaisen työtä tekevän tulevaisuus on ohrainen.
– Kymmenien prosenttien palkkojen alennus ja jatkuva kilpailu työpaikoista ulkomailta puskevan halpatyövoiman kanssa, Suokas arvioi seurauksia blogissaan.

Suurimpana esteenä paikalliselle sopimiselle on Suokkaan mukaan työehtosopimusten yleissitovuus.
– Se ei Suomesta poistu ilman tappelua, jossa kaadutaan, jos kaadutaan, saappaat jalassa. Yleissitovuus on turvannut puoli vuosisataa suomalaisten työssä käynnin edellytykset, mahdollisuuden tulla palkalla toimeen. Ei tätä anneta sovinnolla pois, hän kirjoittaa.
Suokas huomauttaa, että Suomessa on yli kaksi miljoonaa liittoihin kuuluvaa palkansaajaa.
– Eivät he luovu toimeentulostaan vain sen takia, että poliittisessa vallassa olevat tai poliitikkoja käskyttävät miljonäärit näin vaativat. Yleissitovuus ei ole yhtä tärkeä kaikille. Taistelu yleissitovuudesta ei kuitenkaan jättäisi ketään sen ulkopuolelle.


Kun lukee tuota Lepomäen kommentteja, tulee olo joka sopii krapula-aamuun paremmin, kuin lukiessa politiikassa mukana olevan aikuisen ihmisen suusta ulos tulevana järjettömänä vuodatuksena. Toki hän on jo aiemmin näyttänyt tapansa aja porvarien etuja, ja ennen kaikkea tuntuu, kuin olisi Sipilä asialla, yhtä härskiä työläisten kyykyttämistä harvoin kuulee, tai lukee?

Suokas on täysin oikeassa tuossa kommentoinnissa, sillä jos tuo toteutuu, on se kuin lottovoitto työnantajille työntekijöiden selkänahasta revittynä.

Jo nykyisin on työnantajia, joille ei ole mitään kohtuutta, mitä he voi vaatia, ja pakottaa työntekijät tekemään. KIKY ja muut kuten lomarahojen leikkaukset, ovat jo suorastaan vääryydellä valehdeltuja etuja työnantajapuolelle. Saati että antaisimme työnantajille mahdollisuuden kiristää palkkoja alaspäin, uhaten potkuilla, jos et tee sillä töitä, mitä he määrää ja seuraus on aina työntekijälle raskas, sillä karenssiin joutuminen on luultavasti varmaa, kun ei suostu työnantajan ehtoihin, etenkin kun Työvoimatoimistokin tuntuu olevan täysin yrittäjien taskussa.?

Kansanedustaja Elina Lepomäki (kok.) pitää Rakennusliiton varapuheenjohtajan lausuntoja paikallisesta sopimisesta ja yleissitovuudesta luopumisesta ”vastuuttomana pelotteluna”.
Rakennusliiton Kyösti Suokas ilmoitti maanantaina, että työehtosopimusten yleissitovuudesta ei Suomessa luovuta ilman taistelua. Hänen mukaansa hallituksen ja työnantajien ajama paikallinen sopiminen tarkoittaisi työntekijöille ohraista tulevaisuutta eli ”kymmenien prosenttien palkkojen alennusta” sekä jatkuvaa kilpailua työpaikoista ulkomaisen halpatyövoiman kanssa.

Hän on aiemmin linjannut suorasanaisesti, että työehtosopimusten yleissitovuus tulisi poistaa. Lepomäen mukaan ”yleissitovuus heikentää työllisyyttä ja on perustuslain hengen vastainen”. Kansanedustaja on kirjoittanut aiheesta muun muassa Puheenvuoron blogissaan keväällä 2015.
– Yleissitovuus estää työpaikkojen syntymistä aloilla, joiden luonne ja kilpailutilanne vaatisivat joustavuutta. Ilman yleissitovuutta järjestäytymättömät yritykset pääsisivät neuvottelemaan henkilökuntansa kanssa sopimukset, joissa voidaan huomioida yrityksen kehitysvaiheesta, henkilöstön erityisosaamisesta ja tarpeista sekä kilpailutilanteesta aiheutuvat erityisvaatimukset, Lepomäki kirjoitti tuolloin.

– Alhaisen tuottavuuden alojen työttömyys alenisi, kun yritysten kannattaisi teettää myös sellaisia töitä, joista ei voi maksaa työehtosopimuksen määräämää palkkaa. Nuorten syrjäytyminen vähenisi, kun he pääsisivät kiinni työelämään, aluksi tekemään avustavia ja suorittavia tehtäviä.

Lepomäen mukaan ”ay-retoriikassa toistuvaa ’riistoa’” ei nyky-Suomessa pääsisi tapahtumaan sosiaaliturvan vuoksi. Hän katsoo lisäksi, että yleissitovuus on jo minimipalkankin osalta on ongelmallinen.

– Niin mukavalta kuin minimipalkka kuulostaakin, se ei takaa kaikille tuota vähimmäispalkkaa, vaan ainoastaan sen, ettei sen tason alle voi työllistää. Se tarkoittaa suomeksi työttömyyttä.
Uusi Suomi ei tiistaina tavoittanut langan päähän Lepomäkeä, joka tiettävästi on Yhdysvalloissa matkalla.

Keskusteluun Rakennusliiton Suokkaan kannanotosta ottaa osaa myös ammattiliitto Pron teollisuussektorin johtaja Markku Palokangas. Hän on kriittinen Lepomäen linjausta kohtaan.

– Jätetään tykat [sopimus lähes nollalinjan palkankorotuksista] ja kikyt [työntekijöiden ehtoja heikentänyt kilpailukykysopimus] nollalinjoineen vähemmälle, niin palkat kehittyy paremmin, Palokangas viestitti Twitterissä.

– Aito paikallinen sopiminen on kannatettavaa. Työnantajan paikallinen sanelu ja pakkolait eivät ole, hän jatkoi.