Venäjä tuhoaa länsimaista ruokaa!

Venäjä on tuhonnut yli 16 600 tonnia ruokaa, jota on tuotu Venäjälle sen vastapakotelistalla olevista maista.

Hyvin provosoiva teksti.

Ja asiasta tietämätön voi olla täysin ymmällään miksi näin tapahtuu? Ensimmäisenä on vastapakotteet länsimaita kohden, ja toinen tärkeämpi syy onkin oman tuotannon käynnistäminen, ja jos ei ole kulutusta, niin ei myöskään tuotanto lähde kasvuun.

Putin teki oikean päätöksen, ja nyt tilanne on se, että muiden maiden markkinoilla alkaa olemaan tilanne, että ei tarvita enää, vaan Venäjä pärjää myös maataloustuotteiden osalta kotimaiseen tuotantoon.

Ja kun Venäjä kielsi GMO- tuotteiden viljelyn ja sitoutui biologisesti viljeltyyn ruokaan

"Venäjän pääministeri Dmitri Medvedev ilmoitti hiljattain, että Venäjälle ei enää tuoda muuntogeenisiä GMO- tuotteita. Venäjän GMO:n kielto on suuren maan iso askel ja merkittävä esimerkki luotaessa enemmän tietoisuutta asiasta. Maalla on riittävästi tilaa ja tarpeeksi resursseja tuottamaan luomuruokaa. Jos amerikkalaiset haluavat syödä GMO- tuotteita, niin syökööt rauhassa. Meidän ei tarvitse tehdä sitä; meillä on riittävästi tilaa ja mahdollisuuksia tuottaa luomuruokaa", sanoi Medvedev. Venäjä on ollut harkitsevalla kannalla mitä tulee liittymiseen pitkään (ja jatkuvasti kasvavaan) anti- GMO maiden listaan jo jonkin aikaa. Se päätyi siihen kun joukko venäläisiä tutkijoita kehotti hallitusta harkitsemaan ainakin 10 vuoden lykkäystä kunnes GMO– ruoka on perusteellisesti tutkittu ja sen vaikutus ihmisten terveyteen selvitetty.
"On tarpeen kieltää GMO kymmeneksi vuodeksi. Vaikka muuntogeenisten organismien viljely kielletään, voimme suunnitella kokeita, testejä, tai kehittää ehkä jopa uusia tutkimusmenetelmiä. On todistettu, että ei vain Venäjällä, vaan myös monissa muissa maailman maissa, muuntogeeniset organismit ovat vaarallisia. Muuntogeeniset organismit eivät ole täydellisiä, siis, tässä vaiheessa kaikki GMO: t ovat vaarallisia. Niiden käyttö voi aiheuttaa kasvaimia, syöpää ja lihavuutta eläimillä. Bio- teknologiaa on toki syytä kehittää, mutta GMO- tuotteista on luovuttava. Meidän pitäisi lopettaa niiden leviäminen," sanoo Irina Ermakova (Venäjän National Association for Genetic Safety).

Päästää tilanteeseen jossa Venäjän kehitys terveellisen ruuan tuottajana on hypännyt ison askeleen eteenpäin, joten miksi ottaa vastaan ties miten ja missä valmistettuja ruokia, näin ollen raju toimenpide rajoilla saa uuden ulottuvuuden, kehitettäessä omaan ruuan tuotantoa.

Ja nyt sitten tähän uutiskohuun ruokien tuhoamisesta? Onko se epänormaalia, vai normaalia maailmassa? Elintarvikkeiden tuontivalvonta  Kuten tästä näemme, meillä on myös rajoitteet elintarvikkeiden

On myös totta, että venäläisten elintarvikkeiden laatu on hyvin heittelevää vielä tällä hetkellä, mutta suunta on onneksi oikea, ja jopa suhteellisen nopeaa, joten Putinin toimenpiteet on olleet oikeat. 

Asiasta kirjoittaa Moscow Times vedoten maatalouden valvontavirasto Rosselkhoznadzorin julkaisemiin tietoihin.

Kuluvan viikon alussa Rosselkhoznadzor kertoi, että viranomaiset ovat tuhonneet kahden vuoden aikana 16 131 tonnia vihanneksia ja hedelmiä, jotka oli tuotu maahan vastapakotteiden rajoittamista länsimaista. Eläinkunnan tuotteita oli tuhottu lisäksi 474 tonnia.

Tuhoaminen liittyy presidentti Vladimir Putinin vuoden 2015 heinäkuussa antamaan määräykseen, jonka mukaan vastapakotelistalla olevista maista tuotu ruoka on hävitettävä. Ruoan hävittäminen polttamalla aiheutti kritiikkiä Venäjällä, jossa köyhyysrajan alapuolella elää noin 13 prosenttia kansasta.

Venäjä kielsi elokuussa 2014 tiettyjen elintarvikkeiden tuonnin EU.sta, Yhdysvalloista, Kanadasta, Australiasta ja Uudesta-Seelannista. Maa asetti pakotteita vastauksena länsimaiden pakotteisiin, jotka länsi asetti Venäjän vallattua Krimin niemimaan.

Kesäkuun lopussa Venäjä ilmoitti aikovansa jatkaa länsimaille asettamiaan vastapakotteita vuoden 2018 loppuun.

Näin kun tulkitaan vain yksipuolisesti asiaa, niin onhan se ilkeän tuntuinen päätös, mutta kun tarkastellaan pidemmällä ajanjaksolla asiaa, niin se saa heti uudet ulottavuudet.

Jotkut saattavat luulla, että Venäjän maatalous on huonossa hapessa. Siinä on totta se, että olemassa olevista maatalouden resursseista on käytössä vain osa. Näin on ollut jo pitkään.

Sellainen käsitys Jussi-vaarilla kuitenkin on, että tarpeen tullen Venäjä pystyy muutamassa vuodessa ryhtymään elintarvikkeiden viejäksi.

Venäjän maatalous junan ikkunasta

Käsitys muotoutui junamatkalla Vladivostokista Moskovan kautta Helsinkiin pari vuotta sitten. Junan ikkunoista näkee vain kapean kaistaleen radan molemmin puolin, senkin vain päivisin. Kaistale on kuitenkin pitkä, 10 000 kilometrin luokkaa.

Viljan vientimaa Venäjä jo on, useimpina vuosina. Lihan ja maidon osalta omavaraisuus liikkuu 80 prosentin molemmin puolin. Perunan omavaraisuus on käytännössä sata.

Vuodet tietysti vaihtelevat Venäjällä niin kuin muuallakin, ja sadot sen mukaan.

Se on varmaa, että jossakin päin Transsiperian radan vartta satokausi on suotuisa, jossakin kenties heikko. Seuraavana satokautena paikat saattavat vaihtua.

Pelloilla alhainen käyttöaste

Vladivostokista Habarovskin kautta Komsomolskiin körötellessä näytti siltä, että radanvarren peltojen käyttöaste oli korkeintaan 10 prosenttia. Seikkaa sopii ihmetellä, sillä alueen lämpösumma on luultavasti suurempi kuin missään Suomessa. Näin uskaltaa väittää jo siksi, että Tyyni valtameri velloo aivan vieressä.

Ilmeisesti Neuvostoliiton jälkeisellä Venäjällä on satsattu muihin tuotantosektoreihin kuin maatalouteen. Siellä on kaiketi katsottu, että fossiilisen energian vientituloilla saadaan ostetuksi syötävää sen verran kuin kulloinkin tarvitaan. Näin on myös käynyt.

Vuoden 2010 kuivuuden aiheuttama kato ei ilmeisesti vaikuttanut maan elintarviketilanteeseen yhtään mitään.

Puutarhapalstat edelleen arvossaan

Lähes kaikkia haja-asutusalueen asumuksia kiertää edelleen aita. Usein se kätkee sisäänsä erinomaisesti hoidetun puutarhan.

Aidattuja palstoja löytyy myös kaupunkien liepeiltä. Niitä on tietysti myös kesäasumusten, datsojen, ympärillä. Aita on sitä varten, että vapaasti laiduntavat kotieläimet pysyisivät niiden ulkopuolella.

Severobaikalskissa, Baikalin pohjoiskärjessä meni kolme päivää Fredin ja Tamaran tarjoamassa yksityismajoituksessa. Puutarhassa pursusi perunaa, porkkanaa, kaalia, avomaan kurkkua, parsaa, salaattia, sokerihernettä, vadelmaa, tilliä ja persiljaa. Jotakin kenties jäi listasta poiskin.

Kasvihuoneessa ylenivät kurkku, vesimeloni ja tomaatti. Kotieläimiä edustivat kaksi kanaa ja kookas, epäluuloisen oloinen koira.

Kanoja oli ollut enemmänkin, mutta niitä oli haukka harventanut. Nyt ne oli majoitettu sisätiloihin

Kotipuutarha pitää nälän loitolla

Fred oli eläköitynyt kemian insinöörin toimesta. Tamara oli palvellut englannin kielen opettajana. He kuuluivat melkoisen varmasti keskimääräistä paremman eläkkeen saajiin.

Silti puutarhaa hoidettiin päivittäin kuin silmäterää, varmaankin hyvästä syystä.

Venäläiset tunnustavat auliisti, että kotipuutarhat ovat lähestulkoon välttämättömiä nälän pitämiseksi loitolla.

Tarjolla herkkuja ja roskaruokaa

Severobaikalskin elintarvikekaupoissa ja torilla vaikutti olevan kaikkea, mitä ihminen suolenmutkaansa kohtuullisesti katsoen tarvitsee. Paljon näkyi sellaistakin, mitä ei kukaan välttämättä tarvitse. Niihin voisi lukea erilaiset naksut, raksut ja perunalastut. Suolaista ja makiaa löytyi riittämiin.

Kuppilassa sai graavia Omulia. Se on Baikal järven siika, tärkein sikäläinen saaliskala. Se tarjoaa korkean tason kulinaristisen nautinnon, eikä sitä maistamatta pidä Baikalilta lähteä.

Mitä kannattaisi oppia?

Venäläisiä on turha ryhtyä neuvomaan. Heillä on taipumus tehdä juuri niin kuin heille sopii.

Sen ovat joutuneet tähän asti kaikki yrittäneet toteamaan, Napoleonia ja Hitleriä myöten. On luultavaa, että näin tulee olemaan myös jatkossa.

Tähän asti Venäjä on käyttänyt hyväkseen elintarviketuontia. Maailmanmarkkinahinnat ovat naurettavan alhaisia etupäässä siksi, että elintarvikkeiden viejät maksavat itsensä kipeiksi, jotta saisivat dumpattua ylimääräisen tuotantonsa johonkin.

Nyt käyttöön otetut vastapakotteet, eli elintarvikkeiden maahantuontikielto, luultavasti jouduttaa Venäjän satsauksia maatalouteensa. Ei ole pienintäkään epäilystä, etteikö Venäjä pysty omavaraisuuteen ainakin oleellisten elintarvikkeiden osalta.

Suomen haettava uusia vientikohteita

Pienen Suomen maatalouden on varmasti syytä katsella vientikohteita muualta vaatimattomille ylijäämilleen. Kiina ei ole huono vaihtoehto jo väestön määränsä takia. Lisäksi Kiinan maataloudella on paljon Venäjää vaatimattomammat resurssit, jotka ovat kaiken lisäksi jo täydessä käytössä.

Siitä juoruaa se, että Kiina hamuaa kaiken saatavissa olevan viljelysmaan rajojensa ulkopuolelta, ja on hamunnut jo pitkään.

Lähteet; Maaseutumedia