Joudun näin tekemään, kun haluan saada myöhemminkin lukea tätä juttua, ja kun en ole lehden tilaaja, niin en sitä sitten taatusti näe.
Jussi Niinistön toimet on kuin AKS- käsikirjan mukaan Suur-Suomi Niinistön tavoitteena, tahtoo hakata umpiluista kalloaan Karjalan mäntyihin, saadakseen napit kauluslaattoihin.....
Sotilasliitto Nato valmistautuu Euroopassa käytävään
suursotaan – nyt valmistellaan kahta esikuntaa, joiden tarkoitus on saada
nopeasti ja paljon sotakalustoa rintamalle
Suomi
riensi innokkaana tukemaan Hollannin ajamaa uutta EU-hanketta karsia
pullonkauloja sotilaallisilta kuljetuksilta. Naton pääsihteerin Stoltenbergin
mukaan ”sotilaallisesta liikkuvuudesta voi tulla Naton ja EU:n yhteistyön
todellinen lippulaiva”.
BRYSSEL
SOTILASLIITTO Nato on pannut kaksipäiväisessä puolustusministerien kokouksessaan vireille hankkeen, jolla pyritään valmistautumaan mahdolliseen Euroopassa käytävään suursotaan. Tämä tarkoittaa, että sotilasliitto laajentaa katsettaan Itämeren alueesta entistä enemmän koko Eurooppaa koskevaksi.
Nato alkaa valmistella kahta uutta esikuntaa, joista toinen keskittyy Euroopan ja Yhdysvaltain välisen meriyhteyden turvaamiseen ja toinen Euroopan sisäiseen logistiikkaan. Tarkoituksena on saada nopeasti ja paljon sotakalustoa potentiaaliselle rintamalle, jota ei nimeltä mainita, mutta joka liittyy kaikkein todennäköisimmin Venäjään.
Uusilla esikunnilla Nato kääntää henkisiä kellojaan, sillä komentorakennetta ei ole uudistettu näin paljoa vuosikymmeniin. Kylmän sodan aikana sotilasliitolla oli 33 esikuntaa, joissa palveli 22 000 sotilasta, mutta sittemmin rakennelma on kutistunut nykyiseen seitsemään esikuntaan ja noin 6 800 sotilaaseen.
”Naton pelote ja puolustus ei kohdistu mihinkään tiettyyn maahan.– – – Tämän sanottuani, olemme nähneet entistä määrätietoisemman Venäjän, joka on useiden vuosien ajan sijoittanut voimakkaasti sotilaallisiin valmiuksiinsa”, totesi Naton pääsihteeri Jens Stoltenbergkeskiviikkona perustellessaan uusien esikuntien tarvetta.
ESIKUNTIEN sijainnista ei ole tehty päätöksiä, sillä nyt ollaan vasta valmisteluvaiheessa ja asiat tarkentuvat ensi kevääseen mennessä. Diplomaattilähteiden mukaan merikuljetuksiin ja niiden turvaamiseen keskittyvä ”Atlantin esikunta” saatetaan sijoittaa Yhdysvaltoihin, millä yritettäisiin sitouttaa oikukkaan presidentti Donald Trumpin hallintoa tiiviimmin Nato-yhteistyöhön.
Joukkojen ja sotakaluston liikuttamiseen keskittyvä esikunta taas saatetaan sijoittaa Saksaan. Se olisi maantieteellisesti järkevä sijainti ja lisäisi entisestään Saksan painoarvoa. Saksa on raskaan historiansa vuoksi ollut aiemmin varovainen sotilaallisissa yhteistyöhankkeissa.
Nato päätti kesän 2016 huippukokouksessaan Varsovassa neljän –noin tuhannen Nato-sotilaan vahvuisen – taisteluosaston sijoittamisesta Baltian maihin ja Puolaan. Saksa johtaa Liettuaan sijoitettua pataljoonaa.
LOGISTIIKKAAN keskittyvää esikuntaa perustellaan sillä, että Naton eurooppalaiset jäsenmaat – joista 22 kuuluu myös Euroopan unioniin – ovat päästäneet infrastruktuurinsa tai lupajärjestelynsä repsahtamaan ainakin sodankäynnin näkökulmasta.
Koska Nato ei rakenna teitä eikä siltoja, sotilasliitto pyrkii patistamaan Euroopan unionia ja sen jäsenmaita hommiin. Stoltenbergin mukaan ”sotilaallisesta liikkuvuudesta voi tulla Naton ja EU:n yhteistyön todellinen lippulaiva”.
Naton mukaan joidenkin jäsenmaiden tulee esimerkiksi vahvistaa siltojaan ja parantaa tieyhteyksiään, jotta kaikki raskas kalusto saadaan kuljetettua nopeasti ja mahdollisimman vähällä byrokratialla oikeisiin asemiin.
Nämä suunnitelmat ovat enemmän kuin mieleen Suomelle, joka on on ilmoittanut halustaan osallistua Hollannin esittämään EU-hankkeeseen vähentää sotilaskuljetusten rajabyrokratiaa ja hävittää logistisia pullonkauloja jäsenmaiden väliltä.
SOTILASLIITTO Nato on pannut kaksipäiväisessä puolustusministerien kokouksessaan vireille hankkeen, jolla pyritään valmistautumaan mahdolliseen Euroopassa käytävään suursotaan. Tämä tarkoittaa, että sotilasliitto laajentaa katsettaan Itämeren alueesta entistä enemmän koko Eurooppaa koskevaksi.
Nato alkaa valmistella kahta uutta esikuntaa, joista toinen keskittyy Euroopan ja Yhdysvaltain välisen meriyhteyden turvaamiseen ja toinen Euroopan sisäiseen logistiikkaan. Tarkoituksena on saada nopeasti ja paljon sotakalustoa potentiaaliselle rintamalle, jota ei nimeltä mainita, mutta joka liittyy kaikkein todennäköisimmin Venäjään.
Uusilla esikunnilla Nato kääntää henkisiä kellojaan, sillä komentorakennetta ei ole uudistettu näin paljoa vuosikymmeniin. Kylmän sodan aikana sotilasliitolla oli 33 esikuntaa, joissa palveli 22 000 sotilasta, mutta sittemmin rakennelma on kutistunut nykyiseen seitsemään esikuntaan ja noin 6 800 sotilaaseen.
”Naton pelote ja puolustus ei kohdistu mihinkään tiettyyn maahan.– – – Tämän sanottuani, olemme nähneet entistä määrätietoisemman Venäjän, joka on useiden vuosien ajan sijoittanut voimakkaasti sotilaallisiin valmiuksiinsa”, totesi Naton pääsihteeri Jens Stoltenbergkeskiviikkona perustellessaan uusien esikuntien tarvetta.
ESIKUNTIEN sijainnista ei ole tehty päätöksiä, sillä nyt ollaan vasta valmisteluvaiheessa ja asiat tarkentuvat ensi kevääseen mennessä. Diplomaattilähteiden mukaan merikuljetuksiin ja niiden turvaamiseen keskittyvä ”Atlantin esikunta” saatetaan sijoittaa Yhdysvaltoihin, millä yritettäisiin sitouttaa oikukkaan presidentti Donald Trumpin hallintoa tiiviimmin Nato-yhteistyöhön.
Joukkojen ja sotakaluston liikuttamiseen keskittyvä esikunta taas saatetaan sijoittaa Saksaan. Se olisi maantieteellisesti järkevä sijainti ja lisäisi entisestään Saksan painoarvoa. Saksa on raskaan historiansa vuoksi ollut aiemmin varovainen sotilaallisissa yhteistyöhankkeissa.
Nato päätti kesän 2016 huippukokouksessaan Varsovassa neljän –noin tuhannen Nato-sotilaan vahvuisen – taisteluosaston sijoittamisesta Baltian maihin ja Puolaan. Saksa johtaa Liettuaan sijoitettua pataljoonaa.
LOGISTIIKKAAN keskittyvää esikuntaa perustellaan sillä, että Naton eurooppalaiset jäsenmaat – joista 22 kuuluu myös Euroopan unioniin – ovat päästäneet infrastruktuurinsa tai lupajärjestelynsä repsahtamaan ainakin sodankäynnin näkökulmasta.
Koska Nato ei rakenna teitä eikä siltoja, sotilasliitto pyrkii patistamaan Euroopan unionia ja sen jäsenmaita hommiin. Stoltenbergin mukaan ”sotilaallisesta liikkuvuudesta voi tulla Naton ja EU:n yhteistyön todellinen lippulaiva”.
Naton mukaan joidenkin jäsenmaiden tulee esimerkiksi vahvistaa siltojaan ja parantaa tieyhteyksiään, jotta kaikki raskas kalusto saadaan kuljetettua nopeasti ja mahdollisimman vähällä byrokratialla oikeisiin asemiin.
Nämä suunnitelmat ovat enemmän kuin mieleen Suomelle, joka on on ilmoittanut halustaan osallistua Hollannin esittämään EU-hankkeeseen vähentää sotilaskuljetusten rajabyrokratiaa ja hävittää logistisia pullonkauloja jäsenmaiden väliltä.
Puolustusministeri Jussi Niinistö (uuvatit) totesi torstaina Brysselissä, että Suomen huoltovarmuus paranisi, jos tiettyjä ”juridisia ja byrokraattisia sudenkuoppia” saataisiin karsittua. Hänen mukaansa Suomessa ei sen sijaan ole huolia esimerkiksi tieverkon suhteen mahdollisen sodan syttyessä.
”Kyllä Suomi on tunnistanut omat tarpeensa ja sitä mukaan mitoittanut tiestönsä ennen tätä, että meillä ei varmasti tämän tyyppisiä ongelmia ole”, Niinistö sanoi.
Hänen mukaansa Krimin
valtaaminen 2014 sai Naton havahtumaan siihen, miten erilaisia käytäntöjä on,
kun puhutaan rajat ylittävästä sotilasyhteistyöstä.
”Jopa Nato-maiden välillä on huomattavan erilaista lainsäädäntöä.”
EU- ja Nato-käytävillä käytetään nyt toiveikkaasti termiä ”sotilaallinen Schengen”, jolla viitataan rajoituksettomaan liikkumiseen EU-alueella.
Hollannin ajama ja Suomen tukema EU-hanke liittyy niin sanottuun pysyvään rakenteelliseen yhteistyöhön (PRY), jonka yksi lähtölaukaus nähdään ensi viikon maanantaina. Silloin ulkoministereiden kokouksessa Suomi ja yli 20 muutakin EU-maata ilmoittavat halustaan osallistua PRY:hyn.
Sen puitteissa on esitetty jo yli 40 erilaista yhteistyöhanketta, joihin maat saavat halutessaan osallistua. Niinistön mukaan Suomea kiinnostaa esimerkiksi satelliittiyhteistyö ja kyberturvallisuushankkeet, mutta hänen mukaansa ”kyse ei ole kovasta turvallisuudesta vaan täydentävästä toiminnasta”.
Suomelle PRY ja muut EU:n puolustusyhteistyön projektit ovat tärkeitä, koska maa ei kuulu Natoon eikä kansa ilmaise halua siihen liittymiseen. Vain 22 prosenttia suomalaisista haluaa, että Suomi hakisi Nato-jäsenyyttä, HS:n äskettäin teettämä kysely kertoo.
EU:n ja Naton lisääntyvä yhteistyö tarjoaa Suomelle uusia portteja päästä mukaan Nato-hankkeisiin, minkä lisäksi Naton toimintaan osallistutaan rauhankumppanuusohjelman kautta. Suomen ministerit saavat silloin tällöin kutsuja joihinkin Nato-tapaamisten osioihin, mutta esimerkiksi keskiviikon kokous pidettiin Nato-jäsenten kesken.
”Kunhan seuraan katseella, ne ovat Nato-maiden asioita. Suomella ei ole siihen mitään sanottavaa”, Niinistö kommentoi mietteitään siitä, millaisia ajatuksia Naton päätökset uusien esikuntien perustamisesta herättävät.
Niinistö osallistui kokouksen osaan, jossa puhuttiin terroristijärjestö Isisin vastaisesta taistelusta ja Afganistanin operaatiosta.
NATON puolustusministerit päättivät keskiviikkona myös yhteisen kybersodankäynnin operaatiokeskuksen perustamisesta. Stoltenberg ei kertonut, mihin keskus sijoitetaan, mutta hänen mukaansa aikeena on juottaa 29-jäsenisen liiton kansalliset kybervalmiudet Naton operaatioiden palvelukseen.
Esikunnat ja kyberkeskus ovat suurimmat remontit sen jälkeen kun Nato lujitti Baltian puolustusta. Mikäli suunnittelutyö valmistuu ajallaan, esikunnista saatetaan tehdä päätös ensi kesänä pidettävässä Brysselin huippukokouksessa.
Natossa valtionjohtajien huippukokouksia pidetään yleensä kahden vuoden välein. Niiden välissä puolustus- ja ulkoministerit pitävät kokouksia, joissa seurataan edellisten huippukokouksien päätösten toteutumista ja valmistellaan tulevia suurempia päätöksiä.
NATOSSA ja sen tärkeimmässä jäsenmaassa Yhdysvalloissa kannetaan huolta Venäjän aggressiivisesta käytöksestä. Yhdysvaltain ja muiden länsimaiden mukaan syyskuun Zapad-suursotaharjoitukseen osallistui huomattavasti paljon enemmän sotilaita kuin mitä Venäjä ilmoitti: Venäjä puhui alle 13 000 sotilaasta.
Länsilähteiden mukaan jopa sadantuhannen sotilaan harjoituksessa valmistauduttiin suursotaan Nato-maita vastaan ja muun muassa hahmoteltiin Baltian maiden alueiden valtaamista, kuten HS äsken selvitti. Venäjä on viime vuosina lisännyt läntiselle sotilasalueelleen esimerkiksi kaksi uutta noin 10 000 sotilaan divisioonaa ja uusia asejärjestelmiä.
”Jopa Nato-maiden välillä on huomattavan erilaista lainsäädäntöä.”
EU- ja Nato-käytävillä käytetään nyt toiveikkaasti termiä ”sotilaallinen Schengen”, jolla viitataan rajoituksettomaan liikkumiseen EU-alueella.
Hollannin ajama ja Suomen tukema EU-hanke liittyy niin sanottuun pysyvään rakenteelliseen yhteistyöhön (PRY), jonka yksi lähtölaukaus nähdään ensi viikon maanantaina. Silloin ulkoministereiden kokouksessa Suomi ja yli 20 muutakin EU-maata ilmoittavat halustaan osallistua PRY:hyn.
Sen puitteissa on esitetty jo yli 40 erilaista yhteistyöhanketta, joihin maat saavat halutessaan osallistua. Niinistön mukaan Suomea kiinnostaa esimerkiksi satelliittiyhteistyö ja kyberturvallisuushankkeet, mutta hänen mukaansa ”kyse ei ole kovasta turvallisuudesta vaan täydentävästä toiminnasta”.
Suomelle PRY ja muut EU:n puolustusyhteistyön projektit ovat tärkeitä, koska maa ei kuulu Natoon eikä kansa ilmaise halua siihen liittymiseen. Vain 22 prosenttia suomalaisista haluaa, että Suomi hakisi Nato-jäsenyyttä, HS:n äskettäin teettämä kysely kertoo.
EU:n ja Naton lisääntyvä yhteistyö tarjoaa Suomelle uusia portteja päästä mukaan Nato-hankkeisiin, minkä lisäksi Naton toimintaan osallistutaan rauhankumppanuusohjelman kautta. Suomen ministerit saavat silloin tällöin kutsuja joihinkin Nato-tapaamisten osioihin, mutta esimerkiksi keskiviikon kokous pidettiin Nato-jäsenten kesken.
”Kunhan seuraan katseella, ne ovat Nato-maiden asioita. Suomella ei ole siihen mitään sanottavaa”, Niinistö kommentoi mietteitään siitä, millaisia ajatuksia Naton päätökset uusien esikuntien perustamisesta herättävät.
Niinistö osallistui kokouksen osaan, jossa puhuttiin terroristijärjestö Isisin vastaisesta taistelusta ja Afganistanin operaatiosta.
NATON puolustusministerit päättivät keskiviikkona myös yhteisen kybersodankäynnin operaatiokeskuksen perustamisesta. Stoltenberg ei kertonut, mihin keskus sijoitetaan, mutta hänen mukaansa aikeena on juottaa 29-jäsenisen liiton kansalliset kybervalmiudet Naton operaatioiden palvelukseen.
Esikunnat ja kyberkeskus ovat suurimmat remontit sen jälkeen kun Nato lujitti Baltian puolustusta. Mikäli suunnittelutyö valmistuu ajallaan, esikunnista saatetaan tehdä päätös ensi kesänä pidettävässä Brysselin huippukokouksessa.
Natossa valtionjohtajien huippukokouksia pidetään yleensä kahden vuoden välein. Niiden välissä puolustus- ja ulkoministerit pitävät kokouksia, joissa seurataan edellisten huippukokouksien päätösten toteutumista ja valmistellaan tulevia suurempia päätöksiä.
NATOSSA ja sen tärkeimmässä jäsenmaassa Yhdysvalloissa kannetaan huolta Venäjän aggressiivisesta käytöksestä. Yhdysvaltain ja muiden länsimaiden mukaan syyskuun Zapad-suursotaharjoitukseen osallistui huomattavasti paljon enemmän sotilaita kuin mitä Venäjä ilmoitti: Venäjä puhui alle 13 000 sotilaasta.
Länsilähteiden mukaan jopa sadantuhannen sotilaan harjoituksessa valmistauduttiin suursotaan Nato-maita vastaan ja muun muassa hahmoteltiin Baltian maiden alueiden valtaamista, kuten HS äsken selvitti. Venäjä on viime vuosina lisännyt läntiselle sotilasalueelleen esimerkiksi kaksi uutta noin 10 000 sotilaan divisioonaa ja uusia asejärjestelmiä.
ydinohjusten INF-sopimusta, jolla Yhdysvallat ja
Neuvostoliitto onnistuivat 1980-luvun lopulla purkamaan kylmän sodan
jännitteitä ennen Neuvostoliiton romahtamista.
NATON uusi toimeliaisuus alleviivaa sitä, että Donald Trumpinalkukauden nostattamat pelot Yhdysvaltain sitoutumisen asteesta Nato-yhteistyöhön ovat hälvenneet. Diplomaattien mukaan nyt on totuttu katsomaan ”mitä Yhdysvallat tekee, eikä mitä se sanoo”.
Trumpin twiittailu jätetään enimmäkseen omaan arvoonsa. Yhdysvaltain katsotaan nyt sitoutuvan Nato-yhteistyöhön kuten aiemminkin.
Viime toukokuussa muiden Nato-maiden johtajat olivat hämmentyneessä tilassa, kun Trump ei Naton uuden päämajan vihkiäisissä Brysselissä ilmaissut selväsanaista tukeaan sotilasliiton yhteispuolustukselle. Sittemmin hän on luvannut Yhdysvaltain tulevan apuun, jos joku Nato-jäsenmaa joutuu hyökkäyksen kohteeksi.
Sävellajin muutos Yhdysvalloissa on johtanut siihenkin, ettei Nato-kokouksia käytetä enää niin paljoa jäsenmaiden puolustusmenojen vatkaamiseen. Trump on painostanut erityisen voimakkaasti eurooppalaismaita kasvattamaan puolustussatsauksiaan, sillä niistä valtaosa on kaukana Naton asettamista tavoitteista.
Nato-ministereiden kokouksessa keskusteltiin tällä kertaa myös hieman epätavanomaisesta aiheesta: Pohjois-Koreasta. Se on Natonkin kannalta relevanttia, koska jos Yhdysvallat joutuu Itä-Aasiassa suuren konfliktin keskelle, sen voimavarat ovat koetuksella.
”Maailma ei pysähdy. On Pohjois-Koreaa, Saudi-Arabiaa ja Libanonia. Yhdysvaltain huomio voi pian olla muualla ja silloin Euroopan on kannettava enemmän vastuuta puolustuksestaan”, Nato-diplomaatti totesi haluamatta nimeään julkisuuteen.
NATON uusi toimeliaisuus alleviivaa sitä, että Donald Trumpinalkukauden nostattamat pelot Yhdysvaltain sitoutumisen asteesta Nato-yhteistyöhön ovat hälvenneet. Diplomaattien mukaan nyt on totuttu katsomaan ”mitä Yhdysvallat tekee, eikä mitä se sanoo”.
Trumpin twiittailu jätetään enimmäkseen omaan arvoonsa. Yhdysvaltain katsotaan nyt sitoutuvan Nato-yhteistyöhön kuten aiemminkin.
Viime toukokuussa muiden Nato-maiden johtajat olivat hämmentyneessä tilassa, kun Trump ei Naton uuden päämajan vihkiäisissä Brysselissä ilmaissut selväsanaista tukeaan sotilasliiton yhteispuolustukselle. Sittemmin hän on luvannut Yhdysvaltain tulevan apuun, jos joku Nato-jäsenmaa joutuu hyökkäyksen kohteeksi.
Sävellajin muutos Yhdysvalloissa on johtanut siihenkin, ettei Nato-kokouksia käytetä enää niin paljoa jäsenmaiden puolustusmenojen vatkaamiseen. Trump on painostanut erityisen voimakkaasti eurooppalaismaita kasvattamaan puolustussatsauksiaan, sillä niistä valtaosa on kaukana Naton asettamista tavoitteista.
Nato-ministereiden kokouksessa keskusteltiin tällä kertaa myös hieman epätavanomaisesta aiheesta: Pohjois-Koreasta. Se on Natonkin kannalta relevanttia, koska jos Yhdysvallat joutuu Itä-Aasiassa suuren konfliktin keskelle, sen voimavarat ovat koetuksella.
”Maailma ei pysähdy. On Pohjois-Koreaa, Saudi-Arabiaa ja Libanonia. Yhdysvaltain huomio voi pian olla muualla ja silloin Euroopan on kannettava enemmän vastuuta puolustuksestaan”, Nato-diplomaatti totesi haluamatta nimeään julkisuuteen.
Siirtoleiri nro 5:n aitaus Petroskoissa nuvostojoukkojen saavuttua
kesällä 1944. Kuva Venäjän valtiollinen elo- ja valokuva arkisto
