Komissaarijuntan vaiettu vallankaappausyritys…

Vanha juttu, mutta tästä näkee kuinka oikeassa Esko oli tuota kirjoittaessaan. Kannattaa lukea koko blogin juttu myös.

Esko Seppänen US- blogissaan: 30.11.2012 komissaarijuntan vaiettu vallankaappausyritys

EU:n politbyroo on aloittanut uuden vallankaappauksen valmistelun.

Pääkomissaari José Manuel Barroso paljasti eilen 51-sivuisen vallankaappaussuunnitelman, josta aamun Helsingin Sanomat ei tiennyt mitään, eikä tieto ollut tänään puolelta päivin vielä edes HS:n tai Ylen nettiuutisoinnissa. Herää, media, pässiä viedään narussa! Vaadin sinua, media, heti kertomaan kansalle Barroson eilisen paperin sisällön!

Olen tällä saralla niin paljon alan asiantuntija, että voin esittää varmasti toteutuvan ennustuksen: lähiaikoina tätä vallankaappausyritystä asettuu tukemaan neljän kopla: Barroso, EU:n ”presidentti” van Rompuy, euroryhmän puheenjohtaja Juncker ja keskuspankin pääjohtaja Draghi. Se on työskennellyt syksyn ajan salassa EU:n lisäliittovaltioimisen ohjelman valmistelussa, ja pian pamahtaa myös se pommi siltä suunnalta.

Suvereniteetti on täysivaltaisuutta oman maan lakeihin oman maan rajojen sisällä. EU murjoi Suomen suvereniteettia ensimmäisen kerran vuonna 1995, kun se määräsi Suomen hyväksymään ehtona EU-jäsenyydelle noin 90 000 sivua valmista EU-lainsäädäntöä. Sen jälkeen Suomen on täytynyt hyväksyä EU:sta joka vuosi 1400-1800 uutta asetusta, direktiiviä ja päätöstä, ja saksalaisten arvioiden mukaan 80 % jäsenmaiden lainsäädännöstä on EU-alkuperää.

Nyt on ollaan kaappaamassa jäsenvaltioiden budjettivalta EU:n komissiolle, siis virkamiehille, pois kansojen valitsemilta edustajilta.

Suomen perustuslaki sanoo, että ”lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta, joka päättää myös valtiontaloudesta” (3. artikla) ja että ”eduskunta päättää varainhoitovuodeksi kerrallaan valtion talousarvion, joka julkaistaan Suomen säädöskokoelmassa” (83. artikla). Sen lisäksi perustuslain mukaan ”valtion lainanoton ../..

Kyllä tässä kaikessa Suomelle maksettavaa riittää. Sitä riittää niin paljon, että sitä kaikkea ei edes kerrota kansalle. On demokratian näkökulmasta anteeksiantamatonta, että media ei seuraa budjettikurisopimuksen eduskuntakäsittelyä eikä heti tuoreeltaan informoinut suomalaisia komissaarijuntan uudesta vallankaappausyrityksestä.

Turun kaupunginteatterin taival on tuskallisen kallis

Turun kaupunginteatterin korjaus

Turun kaupunginteatterin työmaalta on aiemmin tehdyn laajan asbestikartoituksen havaintojen lisäksi löytynyt asbestipitoista materiaalia. Työmaalta otetuista näytteistä yhdessä havaittiin asbestia tiistaina 27. joulukuuta. Kuitenkaan ilmasta otetun näytteen asbestipitoisuus ei ylittänyt raja-arvoja.

Työt on toistaiseksi keskeytetty saneerausosalla, jossa otetaan nyt lisää näytteitä, ja aiemmin tehtyä asbestikartoitusta täydennetään. Tulokset valmistuvat tällä viikolla.

Vielä loppuviikon aikana määritellään projektijohtourakoitsijan kanssa tarvittavat toimenpiteet, jotta työt pääsevät jatkumaan mahdollisimman pian. Samalla arvioidaan onko välttämättömillä lisätöillä vaikutuksia teatterityömaan kokonaisaikatauluun.

Teatterin työmaan henkilökunta on saattanut altistua asbestille vähäisesti. Turkulainen

Kirjoitin jo aiemmin asiasta, joka kertoo tylyä tekstiä siitä, että lisäkustannukset menee kaupungin piikkiin, ja nyt se alkoi ennen kuin vuosi edes vaihtui.

Ryntäyssopimuksen liitteenä olevan osittaisen käyttöönottosuunnitelman mukaisesti päänäyttämö ja siihen liittyvät välttämättömät tilat valmistuisivat tavoitteellisen aikataulun mukaisesti 18.8.2017. Päivämäärä tarkennetaan tammikuussa 2017, jotta Kaupunginteatteri voi aloittaa riittävän aikaisin lipunmyynnin syksyn näytäntöihin. Tämä riittää Kaupunginteatterille myös siihen, että teatteri ehtii valmistautua tuleviin näytäntöihin tai niiden perumiseen.

Voimassa olevan urakkasopimuksen mukaan urakoitsija on velvollinen luovuttamaan koko urakkakohteen tilaajalle 17.11.2017 mennessä. Jos urakoitsija viivästyy tästä päivämäärästä, tulee sen suorittaa tilaajalle YSE:n (Rakennusalan yleiset sopimusehdot 1998) mukaista viivästyssakkoa viivästystä vastaavalta ajalta.

Sanoin väärin, että ei ole viivästyskoron mahdollisuutta ollut, mutta silti kun luen tuota sopimusta, niin nyt ei ole enää sitä mahdollisuutta, vaan kaupunki maksaa itse jopa lisää, jotta teatteri valmistuu. Tätä katson todelliseksi grynderin vedätykseksi.

Pahinta tässä on salassapitovelvollisuus, jonka takia ei julkisteta, mitä on kirjoitettu rakennusfirman tekemässä ilmoituksessa salassa olopykälän vuoksi. 

"Ryntäyssopimuksen tekeminen ei vielä täysin poista kohteen valmistumiseen liittyvää aikatauluriskiä, vaan sopimuksessa mainitut päivämäärät ovat tavoitteen luonteisia. Tilaajalla ei ole oikeutta vaatia urakoitsijalta esim. YSE:n mukaisia viivästyssanktioita tai hyvitystä ryntäämiseen investoitujen kustannusten osalta, jos tavoitteellinen aikataulu ei toteudu."

Kaupunginvaltuuston sekoilua

Valtuuston kokouksen pöytäkirja kokonaan.

Itä ja länsi

Kallistun Venäjän suuntaan, siinä mitä haluan. En Amerikkalaista kaksinaismoralistista elämää, jossa pornoteollisuus kukoistaa ja lapset ja perheet kärsii moralistien mielivallasta, jota on tyrkytetty myös Suomeen, ja valitettavasti erittäin tehokkaasti. Lapsi ei saa olla enää lapsi ja leikkiä lasten leikkejä. Kaikesta tehdään markkinoiden alttarille sopivaa tuotetta. Maailmalle myydään kaikki mitä irti saadaan, ja poliitikot ovat mukana yhtiöittämässä Suomea jonkinlaiseksi kaupaksi, jossa kaikki on myynnissä, kuten  tiet, sähkö, vesi, puhelin/ internet, valtion yritykset yhtiöitetään ja yhtiösopimuksen puitteissa tulee kaikkeen salassapitovelvollisuus, jolloin siihen ei pääse hallitus, eikä eduskunta valvomaan mitään. Kohta varmaan myydään myös Suomen pankki, yksityiset pankithan on jo olemassa, ja valtion pankista ei yksityinen saa edes tiliä tehtyä itselleen, saati lainaa.

Mitä tapahtuisi, jos Venäjä valloittaisi Suomen? Paljon tietenkin,talous menisi uusiksi, ja luultavasti aimo loikan taaksepäin. Samalla menisi Eu ja saisimme ehkä markan takaisin, senhän Venäjä on jo kerran aikaisemmin suonut Suomelle ruplan rinnalle. Kouluissa tapahtuisi kielen opetukseen muutos luultavasti ja Venäjä tulisi varmaan Suomen rinnalle pääkieleksi, mutta esm Venäjän kouluissa esm englannin opetus on erittäin tehokas, kuten monen muunkin kielen.

Terveydenhoitoon tulisi muutos, ja hinnat luultavasti laskisi, ja nämä suuret ulkomaiset yritykset häviäisi markkinoilta, mikä olisi hyvä, muuten en usko että taso putoaisi yhtään.

Armeija olisi Suomelle ikävä, koska silloin tulisi muutoksia ja paljon ja ehkä joutuisi myös sotimaan muualle, tosin sitä ollaan nytkin jo valmistelemassa Naton kanssa.

Matkustaminen Eurooppaan tulisi  hankalaksi, niin työn kuin vapaa-ajan suhteen, sekä länsi- tuotteiden saanti hankaloituisi paljon?

Kaiken kaikkiaan soisi valtiojohdon ymmärtävän, että meidän on tehtävä Venäjän kanssa yhteistyötä, ettei tulisi tuollaista skenaariota toteumaan, mutta sotilasliitto olisi kuitenkin suotava paljon ennemmin, kuin Naton kanssa, onhan se luvannut ettei hyökkää Venäjää vastaan, näin olisimme Venäjän asevarjon alla suojassa.

Amerikkalainen imperiumi puntarissa

 Tämä kuva kertoo sen, mitä minä ajattelen Amerikasta!

Raimo Väyrynen 

Tässä pieni pätkä Amerikkalaisesta imperiumista, joka kertoo minusta hyvin sen oleellisen siitä, miten amerikkalaiset käsittävät siitä, miten heihin tulisi suhtautua?

"Emmanuel Toddin (2003) mielestä muutos onkin tapahtumassa. Kylmän sodan kilpailussa Yhdysvallat pakotti itsensä toimimaan universaalisten arvojen edustajana, mutta ”kommunistisen kilpailijan luhistuttua on saatu nähdä amerikkalaisen universalismin vähenevän” ja nationalismin

voimistuvan (Todd 2003, 130)."

Olen yrittänyt tasapuolisesti ottaa kantaa, mutta se on vaikeaa monestakin syystä. Amerikkalaisessa keskustelussa ovat viime vuosina kaikuneet uuskonservatiivien äänenpainot, joissa on painotettu Yhdysvaltojen materiaalisesti ja moraalisesti johtavaa asemaa maailmassa ja sen hyödyllisyyttä kaikkien kansojen kannalta. Yhdysvaltojen materiaalinen etumatka perustuu sen taloudelliseen ja varsinkin sotilaalliseen voimaan, jota voidaan käyttää myös poliittisstrategisten tavoitteiden edistämiseen. Maailmanjärjestyksen näkökulmasta tämä merkitsee uuskonservatiivien mielestä sitä, että perinteinen voimatasapainon malli on lakannut toimimasta. Commentary- lehdensymposiumissa Elliot Abrams totesi, että ”Yhdysvaltojen nousu johtavaksi maailmanvallaksi merkitsee radikaalia muutosta” kaksi vuosisataa jatkuneessa voimatasapainon politiikassa (American Power ..., 2000, 21).

Amerikan jumala

Tätä muutosta voimatasapainosta imperiumiin ei kuitenkaan pidetä ongelmana, vaan pikemminkin sen ratkaisuna. Abramsin sanoin ”ylivaltamme säilyttäminen ei ainoastaan edistä kansallista etuamme, vaan pitää yllä myös rauhaa sekä edistää demokratian ja ihmisoikeuksien asiaa”. Tämä ajatus ”hyväntahtoisesta imperiumista” (benevolent empire) yhdistää amerikkalaisia liberaaleja ja konservatiiveja. Se perustuu jaettuun ideologiseen käsitykseen siitä, että Yhdysvallat on syntyhistoriansa vuoksi maailman moraalinen majakka, joka ajamalla omaa asiaansa palvelee myös yhteistä etua luomalla toimintaa säänteleviä normeja ja instituutioita. Niinpä yhden suurvallan maailma on myös hyvä maailma (Brillmayer 1994).

Tämän ajattelutavan on kärjekkäästi, mutta osuvasti paljastanut Lewis Lapham jo ennen syyskuun 2001 terrori-iskuja. ”Koska Jumala on valinnut Amerikan maallisen paratiisin rakennus paikaksi, Amerikan asia on aina ollut oikea ja mikään ei ole koskaan Amerikan vika.” Lapham jatkaa ironiaansa toteamalla, että Amerikassa ”paha on kuolettavaa ja laitonta tuontitavaraa”, joka ei ole koskaan ollut olennainen osa amerikkalaista maisemaa. Hän lausahtaa vieläkin kärjekkäämmin, että kun ”omistamme luonnollisen vaiston hyvään, niin meidän ei tarvitse välittää laeista” (Lapham 2001). Tämä asenne on tullut näkyviin muun muassa Washingtonin suhtautumisessa kansainväliseen rikostuomioistuimeen.

Sitä toivoisi voivansa matkustaa turvallisesti ympäri Amerikkaa, jonka pitäisi omien mainosten mukaan olla todellinen turistikohde, mutta ei ole valitettavasti.

Joten  tätä tulkiten on ymmärrettävä se seikka, miksi amerikkalaisten toimet maailmalla ovat sitä mitä ovat. He olettavat kaikkien kuvittelevan heidän olevan maailmanpoliisiksi luotu valtio, joka ei tee virheitä, ja jonka kaikki toimet on maailman hyviin vointia edistäviä toimia. Kun  vielä Neuvostoliitto hajosi, ja tulevan Venäjän asema oli huono, niin silloin ottivat tietoisen riskin saadakseen maailman tasapainon omia etuja ajavaksi, ja muut maksajiksi.

Venäläinen imperiumi puntarissa 

 Tuo on kuva, jonka haluaisin nähdä Venäjällä

Venäläinen demokratia, mikä se on? Venäläisiin pitää tutustua ennen kuin asiata oikeastaan saa jonkinlaisen käsityksen? Venäjää on halittu aina voimalla, eli aikoinaan tsaarivalta, sen jälkeen Stalinistinen kommunismi, jolla sinällään ei ollut mitään tekemistä todellisen kommunismin kanssa, vaan ennemminkin fasistisesta diktatuurista, joksi sen nimeäisin? Pelko, vanginnat, murhat, ja kidutukset kuuluivat valtionpoliisin toimenkuvaan, ja oli selkeästi kaksi luokkaa, eli yläluokan ihmiset joille kaikki oli mahdollista, ja kansa, jonka elämä oli ankeaa. Yläluokan tilanne ei kuitenkaan ollut herkullinen, sillä pelko oli jokapäiväinen vieras, koska heitä vakoiltiin jokaisesta suunnasta ja etenkin Stalinin toimet olivat aina aiheena varovaisuuteen, sillä helposti pääsi hengestään. 

Tämä kuva on selkeästi se, mitä on tarjottu eurooppalaisille, ja siitä on unohdettu kaikki muu taiteen ja koulutuksen suhteen. Nykyäänkin on vaikea saada totuuden mukaista tietoa siitä todellisuudesta, mikä oli sodan jälkeisen Neuvostoliiton elämä. Itse olen vasta -80 luvulla aloittanut turistien sinne kuljettamisen, ja samalla uteliaisuuteni takia pääsin myös sivusta seuraamaan vähän tavallisten ihmisten päivittäisiä tapahtumia. 

 Tämä tulee Venäjästä mieleen

Miten se erosi suomalaisesta elämästä? Elintaso oli heikompi, ja esm etelän hedelmät oli harvinaisempaa herkkua. Kuitenkin töissä käytiin ja kaupoissa ostamassa, sitä mitä sai? Entä ihmiset? Kielimuuri oli suuri, vaikka muutaman sanan ymmärsinkin, mutta paljon jäi ymmärtämättä, mutta tavalliset kadun ihmiset oli ystävällisiä ja olivat valmiita auttamaan, kun ymmärsivät, että en ole pilkatakseni liikkeellä, enkä ollut mikään tshuna, myymässä sukkahousuja.

Amerikkaan en ole voinut mennä, koska hinta matkustaa sinne on liian kallista minulle, ja toisaalta minua olisi pelottanut mennä amerikkalaisen rikollisuuden takia. Samoin pelko sairastua siellä, sillä siellä pitää olla sellaiset vakuutukset, jotka kaiken ja vähän päällekin, ettei mene konkurssiin. Samoin se kaksinaismoraali joka Amerikoissa on etoo minua.

 Eremitaasi

Venäläiset ovat eurooppalainen sivistyskansa, joka on vaikuttanut merkittävällä tavalla maailman kohtaloihin. Kommunismin kukistuttua ja Neuvostoliiton hajottua venäläiset joutuivat hämmennyksen tilaan. Kansakunnan uusi nousu alkoi maantieteellisestä, sivistykselliseltä ja historialliselta pohjalta. Länsimaille oli yllätys, ettei Venäjä seurannut läntisiä demokraattisia esikuvia, vaan lähti luomaan uutta yhteiskuntaa omaa tietään kulkien.

Valtion johtoon astuivat turvallisuusmiehet, jotka määrittelivät Venäjän kehitysstrategiat ja poliittiset tavoitteet. Heidän mukaansa Venäjän federaatio on imperiumi, eikä se alistu muiden johdettavaksi. Venäjä ei hyväksy Yhdysvaltojen johtamaa yksinapaista maailmaa. Venäjän pyrkimyksenä on kohota yhdeksi tärkeäksi maailmanpolitiikan keskukseksi ja haastaa muiden vaikuttajien kuten EU:n, Kiinan, Japanin ja Intian kanssa Yhdysvaltojen johtoasema. 

Tavoitteeseen pääseminen edellyttää yhteiskunnan voimavarojen keskittämistä. Vuodesta 1996 lähtien poliittinen valta on keskitetty tiukasti presidentille ja hänen johtamalleen hallintokoneistolle. Vladimir Putinin johdolla yhteiskunta vakautettiin autoritaariseen tyyliin. Vuosina 2008–2012 muodollisena, joskin vaaleilla valittuna, presidenttinä oli Putinin luottomies Dmitri Medvedev. Tuolloin todellisena Venäjän johtajana toimi pääministeri Putin. Medvedevin nelivuotiskauden päätyttyä Putin jatkaa valtion johdossa presidenttinä.

Taloudelliset edellytykset harjoitetulle politiikalle ovat Venäjällä itsellään. Maa on maailman ainoa suurvalta, joka on riippumaton ulkomaisista energia- ja raaka-ainelähteistä, ja vuodesta 2002 vuoden 2008 lopulle jatkunut energian ja raaka-aineiden hintojen nousu on tukenut Venäjän talouskehitystä. Lisääntyneillä tuloilla on voitu monipuolisesti kehittää yhteiskuntaa, ja väestön enemmistö on tyytyväinen harjoitettuun politiikkaan. Venäjä selvisi nopeasti vuonna 2009 maailmaa kuristaneesta taloudellisesta kriisistä ja pääsi jälleen kasvu-uralla.

Ulkopuolinen taho veloittamaan väylien käyttöä?

Liikenneministeri Berner: Väylien yhtiöittämisen jälkeen autoilijaa laskuttavat tien käytöstä vakuutusyhtiöt, teleoperaattorit ja autokauppiaat

Elämme ihmeiden aikaa. Pääministeri Juha Sipilä koki ihmeeksi sadan miljoonan euron upottamisen jätevettä ja tappiota tuottavaan kaivokseen. Nyt liikenneministeri Anne Berner aikoo toteuttaa oman ihmeensä laittamalla teleoperaattorit, vakuutusyhtiöt ja autokauppiaat pakkomyymään tienkäyttäjille tienkäyttöoikeuden nimellä ilmaa.

Ihme on siinä, että auto- ja polttoaineverot alenisivat saman verran kuin tienkäyttöoikeuden myyminen tuottaisi valtiolle, mutta investointeihin käytettävät rahat kaksin- tai kolminkertaistuisivat.


Teleoperaattorit, vakuutusyhtiöt, autokauppiaat ja muut yksityiset palveluntarjoajat siis ostaisivat tienkäyttöoikeutta liikenneverkkoyhtiöltä ja myisivät sen eteenpäin autoilijoille, joiden on pakko ostaa sitä päästäkseen liikkumaan tiellä. Nämä käyttöoikeuksia myyvät palveluntuottajat eivät vastaisi teiden rakennus- tai kunnossapitokustannuksista, mutta rahastaisivat joka ikisestä ajetusta kilometristä oman siivunsa. Siinäpä täysin riskitön bisnes, johon löytyy varmasti halukkaita.


Eivät ihmeet vielä tähän lopu. Valtion ei tarvitsisi ottaa velkaa teiden rakentamiseen ja kunnossapitoon, koska liikenneväylät  siirrettäisiin uuden väyläyhtiön taseeseen ja yhtiö voisi itse ottaa niitä vastaan velkaa. Niin kauan kuin yhtiö on julkisen sektorin omistuksessa velat ovat edelleen veronmaksajien velkaa, mutta eivätpä näy ainakaan valtion velanotossa. Jos ja kun yhtiö sitten joskus myydään pääomasijoittajille, niin velat tietysti maksetaan sitä ennen pois veronmaksajien rahoilla.
Kansalaiselle tulee sellainen ajatus, että nyt on kömpelö taikuri asialla. Tyhjän myyminen ei tuota rahaa muille kuin sen myyjille eikä velka katoa sanomalla, että nyt sitä ei näy.

Muitakin kysymyksiä herää. Kuka maksaa nämä seurantalaitteet niiden asennuksen? Miten kansalainen hoitaa kilpailutuksen? Maksetaanko tästä käyttöoikeudesta myös arvonlisävero?

Paljonko käyttöoikeuskauppiaat saavat voittoa?

Ja tärkein kysymys: mihin tätä uudistusta tarvitaan?

Berner toivoo, että hänet tullaan muistamaan kauaskantoisista ja rohkeista ratkaisuista, jotka hyödyttävät kansalaisia ja elinkeinoelämää. Tyhjän pakkomyyminen hyödyttää takuulla elinkeinoelämää ja Berner tullaan muistamaan ministerinä, joka yksityisti koko maan infrastruktuurin. Siinäpä ihmettä kerrakseen.

”Valtion liikenneverkkoyhtiö on alusta, jonka päälle yksityinen sektori voi tuottaa palveluita”, liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk) sanoo.

Lause ei sinänsä kuulosta hätkähdyttävältä. Liikenneverkko. Alusta. Palvelut. Aika vaikea lauseesta on saada tolkkua.

Kyseessä olisi kuitenkin liikenteen vallankumous, joka vaikuttaisi jokaisen suomalaisen elämään. Se mullistaisi ihmisten tavan liikkua – ja tavan, jolla liikkumisesta maksetaan.

Juha Sipilän (kesk) hallitus päätti keväällä, että liikenne- ja viestintäministeri Bernerin johdolla selvitetään valtion liikenneverkkoyhtiön perustamista.

Tarkoitus on yhtiöittää valtion tiet, rautatiet ja meriväylät. Uusi yhtiö vastaisi Suomen väylien ylläpidosta, kunnostuksesta ja rakentamisesta. Tähän asti ne on rahoitettu budjetista.


Anne Bernerin mukaan liikenneverkkoyhtiöstä pitäisi päättää huhtikuun lopun kehysriihessä. ”Silloin pitää päättää jatketaanko asian valmistelua vai ei”, Berner sanoo.

Syynä on se, että jos liikenneverkkoyhtiö aloittaa vuoden 2018 alusta – kuten on suunniteltu – kehysriihessä pitää tehdä isoja muutoksia autoilun verotukseen eli autoveroon, ajoneuvoveroon ja polttoaineveroon.

Joko veroista luovuttaisiin tai niitä laskettaisiin merkittävästi, sillä jatkossa teiden käytöstä maksettaisiin erikseen.

 Bernerin mukaan järjestely on kustannusneutraali. Autoilun kustannukset eivät nouse, ministeri lupaa. Berner vakuuttaa, että lupaukseen voi luottaa. ”Tiukka kilpailu pitää hinnat alhaalla”, Berner sanoo.

Mikä kilpailu? Verkkoyhtiöhän olisi luonnollinen monopoli.

Bernerin mukaan kilpailu on koko homman juju.

Jos uudistus tehdään, kaikkiin Suomen teillä ajaviin autoihin asennettaisiin sim-kortti tai jokin järjestelmä, joka kertoisi kuinka paljon autolla ajetaan. Liikenneverkkoyhtiö ei kuitenkaan suoraan laskuttaisi autoilijaa, vaan sen hoitaisivat yksityiset palveluntarjoajat.

Palveluntarjoaja laskuttaisi autoilijaa oman hinnoittelunsa mukaisesti. Se voi tarjota joko kilometrikohtaista hinnoittelua tai esimerkiksi kiinteähintaista kuukausipakettia, jolla asiakas saa ajaa niin paljon kuin sielu sietää.

Homma toimisi siis samaan tapaan kuin teleoperaattoreilla, joilla on kiinteähintaisia datapaketteja.

Liikenneverkkoyhtiö saisi rahansa palveluntarjoajalta, joka maksaisi teiden käytöstä tukkuhintaa.

Berner uskoo, että halukkaita palveluntarjoajia löytyy helposti. ”Ensimmäisinä toimijoina voisivat olla esimerkiksi vakuutusyhtiöt, teleoperaattorit ja autokaupat”, Berner visioi.

Poikkeuksena olisivat kuitenkin kuljetusyritykset. Ne voisivat Bernerin mukaan ostaa ajonsa suoraan tukkuhinnalla liikenneverkkoyhtiöstä.

Samaan syssyyn Berner korostaa, että mitään ei ole vielä päätetty. Selvitys on kesken.

Bernerin mukaan tähän mennessä tehdyt selvitykset osoittavat, että väylien yhtiöittäminen olisi taloudellisesti järkevää.

”Sen myötä kyky investoida väyliin voisi kaksin- tai kolminkertaistua nykyisestä.”

Kun valtion väyläomaisuus laitetaan uuden yhtiön taseeseen, se voi ottaa sitä vastaan lainaa. Bernerin mukaan tämä toisi lisää rahaa ja pitkäjänteisempää suunnittelua liikenneinvestointeihin. ”Eduskunta hyväksyisi yhtiön esittelemän investointisuunnitelman aina 12 vuodeksi eteenpäin.”

Liikenneväylät ovat keskeinen osa kansallisomaisuutta. Ministeriön kaavailujen mukaan valtio omistaisi väyläyhtiöstä 65 prosenttia ja maakunnat 35 prosenttia.

Moni pelkää, että yhtiöittämisen jälkeen seuraava askel on väyläyhtiön yksityistäminen. Bernerin mukaan näin ei tule käymään.

Saksassa on vastikään yhtiöitetty valtion väyliä. Siellä väyläyhtiön omistus betonoitiin niin, että osakkeiden myyminen on lähes mahdotonta. Bernerin mukaan näin toimittaisiin myös Suomessa.

Perussuomalaiset ovat suhtautuneet epäilevästi väylien yhtiöittämiseen. Näin ollen on mahdollista, että hanke kaatuu hallituksen kehysriihessä.

”Kehysriihessä voidaan tehdä asiasta faktapohjainen päätös”, Berner sanoo.

Jos suunnitelma kaatuu, ministeriöissä on Bernerin mukaan valmisteltu b-vaihtoehtoa. Maakuntauudistuksen myötä iso osa liikennejärjestelmän tehtävistä siirtyy maakuntiin.

Autoilun verotusta joudutaan Bernerin mukaan joka tapauksessa uudistamaan. ”Vaatii aika mittavia muutoksia verojärjestelmään, että päästään niihin päästötavoitteisiin, joihin Suomi on sitoutunut.”

Suomen turvatakuut satu vailla vertaa

IL- Analyysi: Suomi mietti keväällä hetken aseveljeyttä Viron ja USA:n kanssa

 

 Yhdysvaltojen tarjous oli huono, Suomi ei olisi saanut amerikkalaisia turvatakuita.

Yhdysvaltain kansalliskaartin F-15 -taistelukone nousee ilmaan Karjalan lennoston kotitukikohdan kiitoradalta Siilinjärven Rissalassa toukokuussa 2016. Amerikkalainen lento-osasto harjoitteli Suomen ilmavoimien kanssa, mikä kiukutti joitain oppositiopoliitikkoja. Suomi on päättänyt, että harjoittelua voi lisätä entisestään eikä siinä ole käytännössä mitään rajoituksia. Rissalassa käyneeseen osastoon kuului kuusi F-15 -hävittäjää ja KC-135 -tankkauslentokone, joka näkyy lentoasemarakennusta vasten. Osaston kokonaisvahvuus oli 150 henkilöä. (OREGON ANG/JEFFERSSON THOMPSSON)

Suomalainen ei luota ryssiin, Hurreihin, jenkkeihin eikä edes toisiin suomalaisiin. Ihmekö siis, jos suomalainen ei luota myöskään suurvaltojen päämiehiin.

Suomalaisista 77 prosenttia ei luota Donald Trumpiin. Selvä enemmistö meistä eli 85 prosenttia sanoo, ettei Vladimir Putin ole luotettava. Tiedot ovat Taloustutkimuksen kyselystä, jonka tutkimusyhtiö teki tällä viikolla Iltalehdelle.

Vastauksissa on yksi merkittävä poikkeus. Perussuomalaisista peräti joka toinen luottaa Trumpiin ja yli 40 prosenttia uskoo Putiniin.

Moni perussuomalainen varmasti kuunteli silmät ymmyrkäisinä, kun peruspomo ja ulkoministeri Timo Soini sätti Putinin politiikan eduskunnassa keskiviikkona. Soini syytti Venäjää Itämeren alueen jännitteiden kasvattamisesta.

Soinin mielestä Natoa ei voi syyttää.

- Emme ole tilanteessa, jossa syytä olisi vähän molemmissa osapuolissa. Ratkaisun avaimet jännitteen purkamiseksi ovat Moskovassa, Soini niittasi eduskunnalle sen käsitellessä vuoden viimeisessä istunnossaan hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa.

Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta oli vähän tätä ennen tasapainottanut selonteon sisältöä ja lieventänyt Venäjän osuutta Euroopan pelon kierteen lietsojana.

Ruotsi pelasti itsensä

Jotta Soinin puhetta voisi tulkita, pitää raottaa sen erittäin vakavaa taustaa.
Suomi joutui viime talvena vaikeaan valintatilanteeseen. Yhdysvallat oli päättänyt rakentaa todellisen sotilaallisen suojan Baltian maille Venäjän valtaamisyrityksiä vastaan. Yhdysvallat halusi näyttää, että Naton turvatakuu ei ole sanahelinää.

Suomen ja Ruotsin hallitusten oli pakko päättää, antavatko ne satamiaan, lentokenttiään ja ilmatilaansa Yhdysvaltain sotilaskoneiden käyttöön kriisitilanteessa, jolloin Baltian maat saisivat nopeasti sotilaallista täydennystä.

Sotilaat ja virkamiehet pelasivat sarjan sotapelejä ruotien Venäjän kaikki kuviteltavissa olevat hyökkäyskuviot. Osa peleistä päättyi Venäjän toteuttamaan Baltian valtaukseen. Jotkut pelit johtivat Venäjän käynnistämään ydinaseiden käyttöön ja kolmanteen maailmansotaan.

Ruotsin vastaus tuli nopeasti. Oman puolustuksensa romuttanut maa lupautui tukemaan Yhdysvaltoja.

Suomi luki Ruotsin vastauksesta itsekkään henkiinjäämismotiivin.

Jos Yhdysvallat käyttää Ruotsin satamia ja lentokenttiä, samalla Yhdysvallat suojaa nämä strategiset kohteet. Mutta suoja ei suinkaan rajoitu pelkkiin kenttiin ja satamiin, vaan samalla Yhdysvallat suojaa Göteborgin, Tukholman ja muita kaupunkeja.

Ruotsi livahti takaportista Amerikan turvatakuiden piiriin.

Dramatiikkaa hallituksessa

Suomessa hallitus ja presidentti Sauli Niinistö miettivät Suomen kantaa amerikkalaisten kyselyyn.
Viime keväänä käydyissä keskusteluissa oli dramatiikkaa, sillä hallitus ei ollut aivan yksimielinen.
Hallituksessa oli kannatusta myös ajatukselle, että Suomi ilmoittaisi etukäteen tukensa Baltian puolustusjärjestelyille. Tämä kanta jäi vähemmistöön.

Silloinen valtiovarainministeri ja kokoomuksen puheenjohtaja Alexander Stubb arvosteli hallituksen politiikkaa puheessaan Hämeenlinnassa kesäkuun alussa. Stubb olisi halunnut, että Suomi lopettaa sopeutumisen eli tapahtumiin reagoivan turvallisuuspolitiikan - ja ryhtyy vaikuttamaan aktiivisesti tapahtumia itse ohjaten. Stubb ajoi aseveljeyttä virolaisten ja amerikkalaisten kanssa.

- Olisi erittäin kauaskantoinen päätös, jos päättäisimme olla tekemättä mitään, Stubb rutisi. Puhe hukkui kokoomuksen puheenjohtajapelin taustameteliin.

Hallituksen enemmistö ja presidentti Niinistö kuitenkin junttasivat, että Suomi ei ennalta sitoudu antamaan tukea Baltian puolustuskuvioihin.

Vanha linja jatkuu näin pääpiirteittäin ennallaan, joskin mukaan tuli uusi vivahde. Suomi torjuu Venäjän yritykset käyttää Suomen aluetta läpikulkuhyökkäyksiin.

Kriisitilanteessa Suomen linja voi muuttua, hallitus teroitti. Muutos ei käy kädenkäänteessä, sillä Suomen ja Yhdysvaltojen pitäisi ennalta sovittaa operatiiviset valmiutensa yhteen ja harjoitella. Tätä ei voi tehdä salassa, koska järjestely paljastuisi heti Venäjälle.

Hallitus punnitsi, että Suomen vaarat kasvaisivat, jos lupautuisimme tukemaan amerikkalaisia Viron puolustuksessa. Venäjä iskisi Suomen kimppuun armottomasti ja todennäköisesti heti kriisin puhjetessa.

Painavin ponnin oli geopoliittinen. Yhdysvallat ei pysty lupaamaan tai se ei halua antaa niin massiivista sotilaallista apuvoimaa, joka torjuisi Venäjän, jos se hyökkäisi rajamme leveydeltä.
Koska Suomi ei saanut amerikkalaisten turvatakuita, Suomi ei myöskään luvannut turvatakuita Virolle. Oikeastaan Suomi siis hetken harkitsi sotilasliittoon liittymistä, mutta hylkäsi vaihtoehdon, koska kaupan ehdot olivat huonot.

Suomi: Venäjän taivuttava

Juuri nyt Suomi jännittää, mitä tapahtuu, kun Trump aloittaa Yhdysvaltain presidenttinä tammikuussa. Tekeekö Trump Putinin kanssa diilin ja panee riidan Pohjolassa puoliksi: Ruotsi lännelle ja Suomi Venäjälle eli suurvallat sopivat, ettei Suomi mene Natoon.

Suurvaltojen puristuksessa pyristelevä Suomi käy tällä hetkellä kahta vastakkaiselta vaikuttavaa poliittista peliä. Sanotaan niitä vaikka vakauttamispolitiikaksi ja pullistelupolitiikaksi.

Vakauttamispolitiikassa presidentti Niinistö tekee rauhan- aloitteiksi tulkittavia liennytysehdotuksia. Niinistö maanittelee suurvaltajohtajia keskustelemaan Suomeen. Hän haluaa transponderit Itämeren sotilaslentoliikenteeseen.

Pullistelupolitiikassa Niinistö syventää ja lisää sotilaallista harjoittelua Yhdysvaltain kanssa. Ilmavoimat paljastaa laukaisseensa täsmäpommin Lapissa. Hallitus palauttaa voimakkaat, Venäjän syyllisyyttä alleviivaavat ilmaisut ulkopolitiikan puheeseen.

Kun ulkoministeri Soini jyrähti keskiviikkona eduskunnassa, hänen viestinsä oli tarkoitettu ulkovalloille. Soini auttoi yksinkertaistakin ymmärtämään, että eduskunnan valiokunnan vesittämä poliittinen linjaus ei ole Suomen hallituksen linjaus. Suomi vaatii, että Venäjän pitää taipua, koska se yksin on syypää.

Trumpin ja Putinin kaupankäyntiä pelkäävä Suomi yrittää näin vedota lännen hyväntahtoisuuteen, että älkää vaan meitä myykö, koska olemme teidän kavereita.

Valitettavasti suurvalloilta on turha kerjätä sääliä.

Tilanne muuttuu vain kahta pahemmaksi, jos Putin Suomen poukkoilusta hermostuneena haluaa varmistaa, ettei viime vuosien epävarmuus realisoidu sen rajoilla uudelleen.

OLLI AINOLA
olli.ainola@iltalehti.fi

 Tuon jutun luettuaan ymmärtää hyvin, miksi on tärkeää tehdä Venäjän kanssa sotilasliitto, jolla turvataan meidän itsenäisyys ennen kuin Putin hermostuu Suomen äärettömän typerään hallituspolitiikkaan. Samalla tuo juttu kertoo, miten Ruotsi on toiminut kautta aikain käyttäen itsekkäästi kaikkia keinoja säilyttääkseen rauhan. Voisin sanoa, että jopa raukkamaista toimintaa, etenkin kun ei kerro Suomelle aikomuksistaan etukäteen, vaan tekee sen salaa "

Ruotsin vastaus tuli nopeasti. Oman puolustuksensa romuttanut maa lupautui tukemaan Yhdysvaltoja.

Suomi luki Ruotsin vastauksesta itsekkään henkiinjäämismotiivin.

Jos Yhdysvallat käyttää Ruotsin satamia ja lentokenttiä, samalla Yhdysvallat suojaa nämä strategiset kohteet. Mutta suoja ei suinkaan rajoitu pelkkiin kenttiin ja satamiin, vaan samalla Yhdysvallat suojaa Göteborgin, Tukholman ja muita kaupunkeja."

Kaiken huippu on se, että ruotsalaiset ei edes suostuneet Ahvenanmaan puolustukseen, se kun ei kuulu heille, kun on Suomen maaperää, joten näin hienoja naapureita meillä on.


Ruotsin toimia voi verrata hyvin Viron toimiin, joilla se yllyttää Suomea Natoon, koska sillä ei ole oikeastaan minkäänlaista omaa puolustusjärjestelmää.  Viron puolustusvoimien oman ilmoituksen mukaan Viron puolustusvoimien nykyinen rauhanaikainen vahvuus on 6 000 henkeä, joista noin puolet on kantahenkilökuntaa. Suunniteltu sodanaikainen vahvuus on 60 000 henkeä?

Mitä tuolla joukolla tehdään? Seistään risteyksissä oppaina, ei riitä muuhun, eli siellä sitten taistelisi suomalaiset nato- miehet suojelemassa virolaisia, jotka istuisi kotona teekupin ääressä. Ruotsalaiset olisi myös hyviä kodinturvajoukkoja kotona mamman turvana, ja katselisivat verkkoaidan takaa, kun jenkkien koneet tankkaisi ja lataisi aseitaan heidän turvaksi?

On meillä hienot naapurit, kerta kaikkiaan, ja sitten vielä on suomalaisia yltiöpäitä, jotka ei ole lukeneet läksyjään, vaan kuvittelevat, että Nato olisi joku pelastava korsi? Se korsi painaa niin paljon, että siinä kyydissä Suomi uppoaa sodan syvyyksiin.

Ja paljonko on saatavilla apua Eu- neuvostoliitosta? Ei mitään, me olemme yksin kuin pieru Saharan paisteessa, joten nyt soitto Putinille ja sotilasliitto Venäjän kanssa 

Professori Alpo Juntusen mukaan Suomen pitäisi turvallisuutensa vuoksi liittoutua itään.

Strategian emeritusprofessori Alpo Juntusen mukaan Suomen kannattaisi liittoutua sotilaallisesti Venäjän kanssa. Näin poistettaisiin venäläisten epäilykset Suomen puolueettomuuden uskottavuudesta.

Juntunen kirjoittaa asiasta Kanavassa ja Suomen Kuvalehdessä julkaistussa kirjoituksessaan. Juntusen mukaan sopimus olisi laadittava huolellisesti ”molempien maiden edut huomioon ottaen ja kansainvälisen yhteisön lakeja ja menettelytapoja kunnioittaen”.

Juntusen mielestä sopimus ei asettaisi Suomea alttiiksi lännen hyökkäykselle, koska lännellä ei ole tarvetta hyökätä Venäjälle.

”Viron tie ei ole meidän”

Juntusen mukaan Venäjällä kuitenkin pidetään lännen tukea Kaukasialle, Krimille ja Ukrainalle yrityksinä heikentää Venäjää. Se on antanut Venäjälle perusteen väitteille Lännen petollisuudesta ja tavoitteista hyökätä maahan.

Juntusen mielestä Suomen ulkopolitiikka on joutunut loukkuun, josta ”Paasikiven-Kekkosen linjan asiantuntijat” varoittivat Suomen liittyessä Euroopan unioniin. Suomi on kärsinyt raskaasti Krimin valtauksen jälkeisistä talouspakotteista.

Emeritusprofessori varoittaa Baltian esimerkin seuraamisesta. ”Viron tie ei ole meidän”, hän kirjoittaa.

”Suomi jäisi yksin”

Juntusen mukaan Suomen asema Venäjän ja lännen välisen avoimen konfliktin puhjetessa olisi huono. ”Suomi jäisi jälleen yksin kuten 1939”, hän kirjoittaa.

Tuolloin alkoi talvisota ja suomalaisten odottama apu lännestä jäi tulematta. Juntusen mukaan apua ei tulisi nytkään, sillä EU:lla ei ole sotilaallista voimaa eikä Nato vaarantaisi asemiaan Itämeren pikkuvaltioiden tähden. Yhdysvaltain strategiset intressit taas ovat muualla.

Ruotsi olisi valmis sotilaalliseen yhteistyöhön, mutta ei liittoutumiseen. Juntusen mukaan tämä merkitsisi paluuta talvisodan aikaan, jolloin Ruotsista saatiin materiaaliapua ja vapaaehtoisia.

”Venäjän ulkopolitiikka johdonmukaista”

Juntusen mukaan ulkopolitiikka on ”selvää ja johdonmukaista”. Venäjä haluaa olla mukana päättämässä maailman asioista ja ”pitää selvänä, että valta ilmenee sotilaallisena voimana”. Sen ulkopolitiikkaa ohjaa ”suurvaltaolemus”.

Alpo Juntunen on maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitoksen emeritusprofessori.

 

Hyvää joulua ja parempaa uuttavuotta kaikille

Venäjä ja nato

 

 Natoko rauhan sanansaattaja? 

Eduskunta käy ulko- ja turvallisuuspoliittista keskustelua selonteon pohjalta

 

Venäjä ja Nato

Selonteko on ensimmäinen sen jälkeen, kun Venäjä anasti Ukrainalta Krimin niemimaan 2014. Keskeinen muutos Euroopan turvallisuudelle on selonteon mukaan Venäjän toiminta. Selonteossa arvioidaan, että turvallisuustilanteen kiristyminen Euroopassa ja Itämeren alueella vaikuttaa välittömästi Suomeen. ”Sotilaallista voimankäyttöä Suomea vastaan tai sillä uhkaamista ei voida sulkea pois”, selonteossa sanotaan.

Niinpä selonteko puhuu Venäjästä kiertelemättä. ”Venäjän johto pyrkii vahvistamaan maansa suurvalta-asemaa. Se katsoo kansainvälisiä suhteita suurelta osin geopoliittisen nollasummapelin näkökulmasta. Venäjän näkemyksen mukaan länsi ei ole ottanut huomioon sen näkökohtia ja turvallisuusetuja, vaan on asettunut Venäjää vastaan monilla toimillaan.”

Selonteon mukaan Venäjä on osoittanut, että sillä on tahto ja kyky käyttää sotilaallista voimaa tavoitteidensa edistämiseksi.

Selonteossa käsitellään myös Suomen mahdollisuutta harkita liittoutumista sotilaallisesti. Sen mukaan Suomen kahdenvälisessä yhteistyössä Ruotsilla on erityisasema. ”Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen sekä puolustusyhteistyö Ruotsin kanssa on laaja-alaista ja sitä edistetään yhteisten etujen pohjalta, ilman rajoitteita,” selonteossa todetaan.

Naton kanssa Suomi toteuttaa laajaa kumppanuutta ja osallistuu jatkossakin sen harjoituksiin omista lähtökohdistaan. ”Suomi pitää yllä mahdollisuutta hakea jäsenyyttä Natossa seuraten tarkasti turvallisuusympäristönsä muutosta”, selonteossa todetaan.

Merkillinen väittämä, niin että Venäjä anasti Krimin? Jos kansanäänestys vaatii 95 % vaalituloksella liittämistä Venäjään, niin siinä ei oikein tiedä mitä sanoisi? Tietenkin moni sanoo että Venäjä valvoi vaalituloksen "oikeellisuuden", tosiasiassa pitää kysyä, miksi kadut täyttyi riemuitsevista ihmisistä, he kun oli Ukrainaan kuuluvina olleet lähes roskakansaa, ja miksi Ukraina hyökkäsi itäiseen Ukrainaan ja syytti sitä osaa kapinallisiksi roistoiksi? Olisiko aika katsoa rehellisesti peiliin?

Iltasanomat 

Nato- ja Naton laajeneminen kohti Venäjää ohjustukikohtineen, on ylä kuvasta selvästi nähtävissä. Selkeä Venäjän piiritys, johon Suomikin nyt aikoo osallistua liittymällä Natoon? En kirjoita enää siinä muodossa, että se olisi ehkä, vaan kyllä. Kaikesta poliittisesta keskustelusta hallituspuolueiden suilla kuultuna, on se heidän mielestä ainoa "turva", mutta mitä jos ei olekaan, ja Suomesta tuleekin heidän suullaan uusi Krimi, mitä tässä kohtaa pidän 90% varmuudella tapahtuvaksi tosiasiaksi. Hallitus luo sellaisen kuvan, että tämä menee ihan normaalisti niin että Venäjä vain vähän protestoi, mutta, siinäpä onkin se iso mutta, mistä apu kun sieltä tullaan vauhdilla? 

 Kokoomuksen ryhmäpuhuja, kansanedustaja Pertti Salolainen muistutti, että vain viitisen kuukautta sitten eduskunta vastaanotti hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon, minkä jälkeen Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut merkittävästi.

– Selonteon antamisen jälkeen Iso-Britannia päätti kansanäänestyksessä jättää Euroopan unionin. Yhdysvalloissa puolestaan presidentiksi nousi henkilö, jonka tulevasta politiikasta eivät parhaimmatkaan asiantuntijat kykene vielä antamaan ennustettaan. Näiden lisäksi Eurooppa painii edelleen vakavien niin sisäisten kuin ulkoistenkin haasteiden kanssa, ja kaikki tämä vaikuttaa Suomeen. Olemme siirtyneet uuden epävarmuuden aikaan, Salolainen sanoi.

Salolainen muistutti, että Itämerta ympäröivät maat nostavat yksi toisensa jälkeen puolustusbudjettejaan ja harkitsevat asevelvollisuuden palauttamista.

– Tämä kertoo siitä, että voimapolitiikka on syrjäyttämässä keskinäis-riippuvuuden. Suomi on ollut kaukaa viisas ja pitänyt kaiken aikaa huolta omasta uskottavasta puolustuksestaan. Heikentyvä turvallisuustilanne tarkoittaa kuitenkin sitä, että jatkossa meidänkin on panostettava puolustukseen enemmän. Meidän on myös viimein vietävä loppuun kansallinen tiedustelulainsäädäntö sekä kansainvälisen avun antamista ja vastaanottamista koskeva lainsäädäntö.

Salolainen totesi, ettei ole ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ilman Venäjää.

– Venäjä oli, on ja tulee aina olemaan naapurimme. Naapurin kanssa on oltava toimivat naapurussuhteet. Suhteiden ylläpitäminen ei kuitenkaan tarkoita, eikä edellytä sitä, että suomalaisessa keskustelussa pidättäydytään rehellisistä arvioista niin suhteessa Venäjään kuin maailmaan laajemmin. Käynnissä on jännityksen kierre, mutta on muistettava, että Venäjä on kiistatta aloittanut sen kansainvälisiä sopimuksia rikkovilla voimatoimillaan erityisesti Ukrainassa. Ulospääsy on Minskin sopimuksen täysimittainen toimeenpano, Salolainen sanoi.

Sdp:n ryhmäpuhuja, kansanedustaja Erkki Tuomioja sanoi, että monet kansalaiset kysyvät, olemmeko varustautumassa tai valmistautumassa sotaan.

– Näin ei ole. Sota ei ole koskaan minkään normaalitila eikä edes uusi sellainen ja se mediassa näkyvä kielenkäyttö, joka sitä arkipäiväistää on sekä perusteetonta että vaarallista.

 Ahtisaaren mukaan hän lähtee Kongoon, jos ei Suomi liity Natoon, eikä pysy Eu;ssa? Eli näin meillä tämä rauhan Nobelisti toimii, ja kannustaa entisenä SDP- jäsenenä porvaripuolueita Natoon kiiruusti.

Näin on nykyisen presidentti Niinistönkin kanta tullut esille, ei aiota neuvotella Venäjän kanssa mistään, vaan vaaditaan Minskin sopimusta täysipainoisesti käyttöön? Siinä kokoomuksen Salolaisen kannanottokin myötäilee Natoon liittymistä, koska haetaan turvaa tälle räksytykselle Venäjää kohden.

Suomalaisen luonteeseen näköjään kuuluu juosta aina vain uudelleen porvariston ansaan, saada sota aikaiseksi, että jos vaikka tällä kertaa saisimme revanssilla Karjalaa takaisin? Saamme kyllä koko Karjalan ja aina Kiinan rajaa myöden, mutta siinä kohtaa on meillä muuttunut pää kieleksi Venäjä, ja maasta on tullut SSSR Sovjet Union Finland.

Olen tosi pahoillani tästä jatkuvasta saarnaamisesta asiassa, jonka näen selvänä, ja tajuan että moni kuvittelee Naton turvatakuiden olevan sellainen taikasana, jonka lausumalla kaikki pelastuu ja Suomi saa Kiinan rajaa myöden kasvatettua valtaansa? Näin tässä on tullut olo, eikä se olo ole parantunut, kun seuraa päivittäistä politiikkaa.

Kun katsoo tuota karttaa, ja miettii avun saamista Suomeen, jos tulee rähinä, niin Baltiasta ei ole apua, sillä he tarvitsevat jo omalle rajalle enemmän kalustoa ja miehistöä, kuin heillä on käytössä.

Puola, Slovenia, Unkari tietävät, että heillä on kiire puolustaa omaa maataan, koska 5 artikla sanoo, että hyökkäys yhteen Nato- maahan tarkoittaa sodan julistusta kaikkiin Nato- maihin.


•             1952: Kreikka ja Turkki
•             1955: Saksan liittotasavalta
•             1982: Espanja
•             1990: Saksan uudet itäiset osavaltiot
•             1999: Puola, Unkari ja Tšekki
•             2004: Slovenia, Bulgaria, Romania, Slovakia, Viro, Latvia ja Liettua
•             2009: Albania ja Kroatia


Kun sitten tuosta katsoo, niin Saksa on ensimmäinen, jolla on laivauksen kanssa mahdollisuus tulla avuksi aina Kaliningradin kohdalle saakka, mutta siinä tuleekin sitten ensimmäinen testi, päästäänkö siitä läpi. Toinen seikka onkin mielenkiintoinen, kun Trump on Yhdysvaltain presidentti, niin on ilmoittanut, että Yhdysvallat ei auta maita, joiden puolustusbudjetti ei ole Naton edellyttämällä 2 % Puolustusministeriöstä kertoo, että investointien ansiosta Suomi täyttää Naton jäsenmailleen asettaman kahden prosentin suosituksen puolustusbudjetin suuruudesta, vaikka emme ole puolustusliiton jäseniä. Näin on on myös Viro, mutta sen budjetti on maan kokoon nähden onnettoman pieni, eli vain 400 miljoonaa euroa.

PUOLUSTUSPOLITIIKKA   Jos Suomi liittyisi Naton jäseneksi, jäisi artiklan viisi toteuttaminen eli muiden Nato-maiden puolustaminen Viron kohdalla Suomen harteille, kirjoittaa Viroon erikoistunut toimittaja Sami Lotila.

Viron halulla saada Suomi Natoon on karun itsekäs tausta. Naton avulla Viro haluaa siirtää vastuuta maanpuolustuksestaan Suomelle.

Vaikka Virossa on yleinen asevelvollisuus, todellisuudessa vain 30 prosenttia miehistä käy armeijan. Virossa, kuten Venäjälläkin, on asepalveluksen suorittamisessa käytössä kaksoisstandardit, joita tosin ei ole mihinkään kirjattu.

Valtaosa palvelusikäisistä miehistä ei saa edes kutsua kutsuntoihin. Armeijan välttävät etenkin korkeakoulutetut, eli eliitti.

Kutsun saaneet hankkivat helposti lääkärintodistuksen, joka todistaa heidät liian sairaiksi. Tämäkin on vanha ”sovjettiperinne”, joka elää ja voi hyvin EU-Virossa.

Jos lääkärintodistuksiin on uskominen, on virolaisten kansanterveys katastrofaalisella tolalla: suurin osa virolaisista miehistä on sairaita jo kaksikymppisinä!

Vuosittain Viro yrittää saada palvelukseen 2 500 miestä, mutta ei tahdo siinä onnistua. Suomessa vastaava luku on noin 27 000.

Suhteettoman suuri osa Viron varusmiehistä on venäjänkielisiä ummikkoja, sillä heidät on helpompi houkutella mukaan.

Virolaismiesten sairaalloisuuden taustalla luuraa laiskuus, mutta myös käsitys sitä, että maanpuolustukseen osallistuminen on ajanhukkaa. Sotatilanteessa olisi peli pian menetetty.
Viron armeijalla on ilmavoimat, jolla ei ole yhtään hävittäjää ja merivoimat, jolla ei ole taistelualuksia. Viron panssarivoimilla ei ole tankkeja. Rajoilla ei ole valvontaa.
Puolustusbudjetti Virolla on Naton edellyttämällä tasolla, mutta silti alle 400 miljoonaa euroa vuodessa. Sillä ei tehdä mittavia asehankintoja.

On siis helppo päätellä, miksi Viro houkuttelee tai pikemmin painostaa Suomea Natoon. Jos Suomi liittyisi jäseneksi, jäisi Naton artiklan viisi toteuttaminen eli muiden Nato-maiden puolustaminen Viron kohdalla Suomen harteille. Suomi on naapurissa, ja Suomessa on kyky ja tahto suoriutua suurimittaisistakin sotilasoperaatioista.Virossa ei ole kumpaakaan.

Suomen Nato-jäsenyys merkitsisi virolaisille samaa, mikä on usein jo totta sosiaaliturvan kohdalla. He hakevat Suomesta sen, mitä eivät kotimaastaan saa.

Vaikka virolaiset on mukavaa kansaa ja muutenkin mainio maa, niin kova hinta Naton kautta siitä tulisi Suomelle. 

Donald Trump

Trump sanoo, että Yhdysvaltain roolia Natossa voidaan joutua pienentämään selvästi tulevina vuosina. Lausunto on merkittävä poikkeus Yhdysvaltain ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, jonka keskiössä Nato on ollut vuosikymmenien ajan 2. maailmansodan jälkeen.

– Meillä ei ole varaa tähän enää. Nato maksaa meille omaisuuden, me suojelemme Eurooppaa Natolla, mutta me käytämme siihen paljon rahaa, Trump latelee.

Republikaaniehdokkaan mukaan sekä Nato että USA:n rooli Aasian turvallisuuspolitiikassa ovat jäänteitä ajalta, jolloin Yhdysvallat oli rikas maa.

– Ja nyt olemme köyhä maa. Olemme velkainen maa, Trump sanoi.

Sitten tämä Ahtisaaren toteamus Venäläisten hyökkäyksestä suvereenin valtion kimppuun? Näin todellisuuden voi peittää läntiseen hypetykseen tilanteessa, jossa Krimin niemimaan historia osana Ukrainaa juontaa vuoteen 1954.

95 % nykyisestä Krimin väestöstä halusi takaisin venäjän alaiseksi. Olisi sama kuin 5 227169,8 suomalaista haluaisi Venäjään, Natoon, tai vaikka eroon eu;sta? Mitä tekisit siinä kohtaa? Olisi melko varmaa, että päätös tehtäisiin tuon mukaan. Mitä teki Ukraina? Nosti sodan Itä- Ukrainaa kohden, syyttäen sitä rikolliseksi, miksi näin? Syy siihen oli se, että tämä osa maata puhui äidinkielenä venäjää. 

Suomen puolustusvoimien entinen komentaja, kenraali Gustav Hägglund sanoi sunnuntaina, että hän toivoo, että Yhdysvaltain tuleva presidentti Donald Trump ja Venäjän presidentti Vladimir Putin saisivat lopetettua Ukrainan sodan. Asiasta uutisoi Etelä-Saimaa.

- Jos välit paranevat, on mahdollista, että Ukrainasta tulee sopimus. Se voisi olla sellainen, että jaetaan maa, Hägglund sanoi.

Tuolloin Neuvostoliiton johtaja Nikita Hrushtshov päätti luovuttaa siihen asti Venäjän federatiiviseen neuvostotasavaltaan kuuluneen Krimin Ukrainalle. Krimi yhdistettiin Ukrainan sosialistiseen neuvostotasavaltaan.
Hrushtshov oli noussut valtaan Stalinin kuoltua vuonna 1953.

Päätöksellä ei ollut suurta käytännön merkitystä niin kauan kuin Ukraina oli osa Neuvostoliittoa. Tekoa on pidetty hyvin henkilökohtaisena, eikä sitä edeltänyt laajapohjainen byrokraattinen valmistelu. Hrushtshov oli luonteeltaan impulsiivinen. Sitä pidettiin syynä myös hänen syrjäyttämiseensä vuonna 1964, jolloin alkoi niin sanottu Brezhnevin aika.


Hrushtshov oli syntyjään ukrainanvenäläinen, kotoisin venäjänkielisestä kylästä Ukrainasta. On spekuloitu, että Hrushtshov olisi halunnut lievittää huonoa omatuntoa, joka oli seurausta hänen omasta roolistaan eräänlaisena "Stalinin nyrkkinä", kun Ukrainan maataloutta pakko kollektivisoitiin 1930-luvun alussa. Operaatiosta seurasi nälänhätä ja satojen tuhansien ihmisten menehtyminen.

Tasan sata vuotta ennen Krimin liittämistä Ukrainaan siellä käytiin niin sanottua Krimin sotaa (1853-1856).
Sodan siemen kylvettiin, kun Venäjä halusi asettua nykyisen Turkin eli silloisen Osmanien valtakunnan alueella asuvien kristittyjen suojelijaksi.

28.3.1854 Iso-Britannia, Ranska ja Sardinia julistivat sodan Venäjälle. Sodasta tuli suurvaltapoliittinen yhteenotto, joka heijastui Suomeenkin nimellä "Oolannin sota". Suomi oli tuolloin osa Venäjää, ja Britannian laivasto purjehti Itämerelle tekemään tuhotöitä. Krimin niemimaalla taisteltiin mm. Sevastopolista. Länsimaat tekivät maihinnousun Krimille.

Suut tukkoon Natosta?

”Menettely on törkeää” – Suut yritetään tukkia eduskunnassa, epäilee kansanedustaja HS:ssa

 

Markus Mustajärvi.

Oppositiopuolue vasemmistoliiton kansanedustaja Markus Mustajärvi purkaa Helsingin Sanomissa kiukkuaan siitä, että eduskunnan keskustelu hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta on asetettu vuoden viimeiseksi asiaksi ennen pitkää joulutaukoa.

Vielä ennen tuota keskustelua eduskunta niittaa tänään ensi vuoden budjetin viimeiset kohdat.
– Kerran neljässä vuodessa kansanedustajat pääsevät keskustelemaan ulko- ja turvallisuuspolitiikan isoista linjoista. Ja nyt tämä keskustelu ajoitetaan kaikkien talousarvioasioiden jälkeen, viimeiseksi asiaksi ennen joulutaukoa, Mustajärvi kommentoi HS:ssa.

”Täydellisestä temppuilusta” puhuva Mustajärvi epäilee, että kyseessä on ulko- ja turvallisuuspolitiikan tietoinen vaientamisyritys.

– Ainakin vahva maku sellaisesta on. Nato-selvitys tuli vapunaattona, ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko annettiin juhannusviikolla, ja nyt loppukäsittely ajoitetaan viimeiseksi istuntopäiväksi, Mustajärvi sanoo.

Hänen mukaansa vasemmistoa on jopa pyydetty luopumaan ulkoasiainvaliokunnan mietintöön jätetyistä kolmesta lausumaesityksestä, jotta edustajat pääsisivät nopeammin lomille.
Uusi Suomi kysyi Mustajärveltä, kuka eduskuntaa vaientaa

Vasemmistoliiton kansanedustaja Markus Mustajärvi kokee, että ulko- ja turvallisuuspoliittista keskustelua yritetään eduskunnassa vaientaa taktikoimalla selontekojen ja eduskuntakeskustelujen ajankohdilla.

Mustajärven kritiikki kohdistuu siihen, että eduskunnan keskustelu hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta on jemmattu koko istuntokauden viimeiseksi asiaksi ennen joululomaa.

Kuka tätä keskustelua yrittää vaientaa?

– No, ulkoministeriö on selonteon isäntä ja puolustusministeriö on siinä myös mukana, Mustajärvi vastaa Uudelle Suomelle.

Ulkoministeriötä luotsaa perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini, puolustusministeriötä saman puolueen Jussi Niinistö.

Onko tässä kyse perussuomalaisista vai kaikista hallituspuolueista?

– Kyllähän Timo Soini vastaa tästä asioiden juoksuttamisesta, Mustajärvi vastaa.
Lisäksi eduskunnan puhemiehistöllä on roolinsa asioiden aikatauluttamisessa.

Mustajärvi huomauttaa, että hallituksen Nato-selvitys julkistettiin vapun alla, ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko juhannusviikolla ja nyt keskustelu selonteosta on jätetty viimeiseksi asiaksi ennen joulua.

Mustajärvi huomauttaa myös, että Nato-selvitystä varten perustettu parlamentaarinen seurantaryhmä totesi yksimielisesti kesällä, että selvityksen julkaisua olisi pitänyt siirtää juhannuksen jälkeiseen aikaan. Mustajärvi oli seurantaryhmän jäsen.

– Mutta se ei silloin käynyt, Mustajärvi toteaa.

Hän sanoo myös, ettei ole ainoa, joka oudoksuu tapaa juoksuttaa ulko- ja turvallisuuspoliittista keskustelua.

Tästä on kyse

Hallituksen ja jopa presidentin kanta on mennä Natoon ja kiireellisellä aikataululla, se on tullut jo syksyn aikana selvästi kaikessa esiin, vaikka itse Nato- koirat sitä vielä kieltelee, ettei vastustajat tajuasi juonen koukeroita.

Niinistöt, Soini, Stubb, Katainen, Ahtisaari, Sipilä ja koko muu hallitus täysin mukana viemässä Suomea Natoon, kansan mielipiteestä välittämättä. Samalla tässä on selvinnyt myös se seikka, että hallituspuolueet ovat hiljaisesti hyväksyneet fasististen järjestöjen toiminnan, kiitos persujen kanta asiaan. Suomen suunta on selvästi saksalainen fasistisen järjestelmän hyväksyminen, ja näin saadaan aikaan sellainen ilmapiiri, jossa Sipilän hallitukselle tulee lähes diktaattorimainen valta käydä perustuslain ylitse, kuten olemme jo nähneetkin hallituksen toimivan.

Miksi näin on? Luultavasti Nato lobbaajat on saaneet hallituksen kääntymään Natoon, eikä se uskalla mitään muuta ajatella, kuin sen, millä keinoin saadaan laitettua hakemus Natoon, ilman että kansa nousee lopultakin barrikadeille kapinoimaan hallitusta vastaan, siinä vainon se hankaluus, että armeija johto on täysin myyty Natolle, ja jokainen upseeri taitaa haaveilla jo kaluunoiden lisäämistä kaulukseen, kun pääsevät oikein Naton ja hallituksen siunauksella rähisemään, kuin rakkikoira tunkion päältä Venäjälle. Ja kun se hetki koittaa, niin pahoin pelkään, että Venäjä tekee Krimit suojatakseen kulun Suomenlahdelta Itämerelle, ja siinä sitten on mahdollisesti jopa Ruotsi ja Baltian maat tulilinjalla? Tästä kaikesta saamme kiittää sitten meidän hallitusta ja sen typeryyttä.

Minulle on sanottu, että en saisi haukkua rumasti yhtään hallitusta, tai sen ministereitä, toki tämän henkilön mielipide oli yhtä kuin persut,

Professori Alpo Juntusen mukaan Suomen pitäisi turvallisuutensa vuoksi liittoutua itään.

Sotilasliitto ei ole Suomen valtaus

Suomi sotilasliittoon Venäjän kanssa

Erittäin hyvä ajatus siitä, mikä voisi toimiakin, koska silloin Venäjällä ei olisi pelkoa siitä, että Suomi liittoutuisi Naton kanssa tämän enempää. Tässä olisi silloin myös avauksen paikka kaupankäynnille, jota ei saa unohtaa. Vaikka moni sanoo, ettei Venäjältä tulee mitään muuta ostettavaa, kuin öljy, tuo vain kertoo kuinka aneeminen on kyseisten ihmisten kyky uusia ajatuksia, ja ottaa selvää siitä, missä Venäjän talous menee ja mitä sieltä olisi saatavana, nyt kun ei enää eletä -60 luvun sinkkiämpäri aikaa, vaan ajat on uudet, kuin myös kaupankäynnin tulokset.

Tällä samalla saataisiin myös ehkä herrat ajattelemaan esm hävittäjäkauppoja uudelleen, kun tulisi mahdollisuus ehkä ostaa jopa Sukhoi- 50, tai ainakin Sukhoi 35 hävittäjiä todella paljon halvemmalla, kuin jenkkien yli hinnoiteltuja hävittäjiä.

Tällöin koneet olisi todellakin koulutukseen, ei sotaan, sillä ei kait Nato hyökkäisi Suomeen? Tai niin silloin heidän mielestään vihollisia, jotka pitää tuhota, niin ja miten ruotsalaiset kestäisi ruotsinlautat sen jälkeen, jos vaikka tulisi venäläisiä ruotsinlautan kautta ja hyökkäisi Tukholmaan?

Olisi myös varmasti saatavilla helikoptereita halvemmalla, kuin nykyiset ostosuunnat tarjoaa. Mil Mi-28 on Venäjän uusin taisteluhelikopteri, joka on suunniteltu tuhoamaan panssareita ja muuta vastustajan kalustoa, myös yöllä. Se on hyvin panssaroitu ja siis vaikea torjua. Kyseisiä koptereita on Pietarin ja Pihkovan lähistön helikopterijoukoissa. 

Konehankinnat on vain kiusa näille Nato- kiimaisille sotakiihkoilijoille kiusaksi, sillä he ei tule mistään hinnasta edes keskustelemaan kyseisten koneiden ostosta, vaikka esm nuo helikopterit koko pohjoismaiden alueelta ei alueelta ei löydy vastaavia yölentoon soveltuvia helikoptereita.

En kannata aseiden ostoa, ja sitä olen toistanut, että aseet ostetaan sitä varten, että niitä saadaan käyttää tositoimessa, enkä pidä siitä ajatuksesta. Mutta jos kuvitellaan, että liittyisimme Venäjän kanssa samaan sotilasliittoon, niin mitä siitä seuraisi?

1) Naton mukaan Venäjä on vaarallinen, nyt tuo vaara poistuisi?
2) Sotilaskoneiden ostontarve vähenisi huomattavasti, jos oletetaan, ettei Nato hyökkäisi Suomeen?
3) Omien koneiden ostotarve vähenee olemattomiin, vain koulutustarve säilyisi.
4) Sodan pelko poistuisi ja mahdollinen ero Eu;sta tulisi helpommaksi.
5) Ero Eu;sta saisimme kaupankäynnin myös Venäjän kanssa aikaiseksi.

Haittapuolet? No en heti löytänyt yhtään, no ehkä passin hankinta ja valuutan vaihto?

Joten kannatan ehdottomasti tuota vaihtoehtoa ajatuksissa, ja sitä pitää vain hioa viimeistä pykälää myöden kohdilleen, kuten Professori Alpo Juntunenkin sanoo.

Professori Alpo Juntusen mukaan Suomen pitäisi turvallisuutensa vuoksi liittoutua itään.

Strategian emeritusprofessori Alpo Juntusen mukaan Suomen kannattaisi liittoutua sotilaallisesti Venäjän kanssa. Näin poistettaisiin venäläisten epäilykset Suomen puolueettomuuden uskottavuudesta.

Juntunen kirjoittaa asiasta Kanavassa ja Suomen Kuvalehdessä julkaistussa kirjoituksessaan. Juntusen mukaan sopimus olisi laadittava huolellisesti ”molempien maiden edut huomioon ottaen ja kansainvälisen yhteisön lakeja ja menettelytapoja kunnioittaen”.

Juntusen mielestä sopimus ei asettaisi Suomea alttiiksi lännen hyökkäykselle, koska lännellä ei ole tarvetta hyökätä Venäjälle.

”Viron tie ei ole meidän”

Juntusen mukaan Venäjällä kuitenkin pidetään lännen tukea Kaukasialle, Krimille ja Ukrainalle yrityksinä heikentää Venäjää. Se on antanut Venäjälle perusteen väitteille Lännen petollisuudesta ja tavoitteista hyökätä maahan.

Juntusen mielestä Suomen ulkopolitiikka on joutunut loukkuun, josta ”Paasikiven-Kekkosen linjan asiantuntijat” varoittivat Suomen liittyessä Euroopan unioniin. Suomi on kärsinyt raskaasti Krimin valtauksen jälkeisistä talouspakotteista.

Emeritusprofessori varoittaa Baltian esimerkin seuraamisesta. ”Viron tie ei ole meidän”, hän kirjoittaa.

”Suomi jäisi yksin”

Juntusen mukaan Suomen asema Venäjän ja lännen välisen avoimen konfliktin puhjetessa olisi huono. ”Suomi jäisi jälleen yksin kuten 1939”, hän kirjoittaa.

Tuolloin alkoi talvisota ja suomalaisten odottama apu lännestä jäi tulematta. Juntusen mukaan apua ei tulisi nytkään, sillä EU:lla ei ole sotilaallista voimaa eikä Nato vaarantaisi asemiaan Itämeren pikkuvaltioiden tähden. Yhdysvaltain strategiset intressit taas ovat muualla.

Ruotsi olisi valmis sotilaalliseen yhteistyöhön, mutta ei liittoutumiseen. Juntusen mukaan tämä merkitsisi paluuta talvisodan aikaan, jolloin Ruotsista saatiin materiaaliapua ja vapaaehtoisia.

”Venäjän ulkopolitiikka johdonmukaista”

Juntusen mukaan ulkopolitiikka on ”selvää ja johdonmukaista”. Venäjä haluaa olla mukana päättämässä maailman asioista ja ”pitää selvänä, että valta ilmenee sotilaallisena voimana”. Sen ulkopolitiikkaa ohjaa ”suurvaltaolemus”.

Alpo Juntunen on maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitoksen emeritusprofessori.

Seppo Varjus

Isis peitelty historia

Kiitämme Yhdysvaltoja tästäkin

Isisin peitetty historia

Katsoin tuon ohjelman, joka kertoo ikävällä tavalla sen tosiasian, että koko Lähi-idän sodan juuret löytyy Yhdysvaltain valta halusta ja valheiden verkosta, joka silloin luotiin.

Taistelu islamistien terroria vastaan on jatkunut jo vuosikymmenen ajan. Miten maailman vaarallisimmaksi kutsuttu terroristiryhmä Isis pääsi syntymään? Miksi terrorismin uhasta annettuja varoitusviestejä ei kuunneltu riittävästi?

Tämä kaikki kertoo siitä, miten onnettomasti maailmanluokan poliitikot toimii, heillä ei ole käytännössä tajua siitä, mitä armeija CIA, tai vastaavat toimii, tai jos onkin, niin ei ole kykyä hallita niitä. Nuo Gaddaf, ja Hussein olivat molemmat diktaattoreita, mutta samalla alueen rauhoittajia eri uskontoryhmien välillä, ja heidän syrjäyttäminen oli aivan liian vaikea operaatio henkilöille, joiden suoraviivainen ajattelutapa oli, että henki pois, niin kaikki on kunnossa. Kuten historia kertoo, että siitä vasta se sota alkoi, jonka päätä ei vielä nähdä.

Aivan samoin kuin nyt tungetaan Putinia ahtaalle, haluten jopa hänen murhaansa, kuten on kuulemma suunniteltu? Siinä taas on selkeästi lyhytnäköisestä tyhmyydestä kyse, ei tappamalla saada ratkaisua koskaan toimimaan. Venäläisten viha vain länsimaita kohden kasvaa sellaisiin lukemiin, että pahoin pelkään se repeävän.

Suomessakin on henkilöitä, joiden tehtävä on näköjään vain aiheuttaa paniikkia ryssä vihallaan? Tuo ryssä sana on mielestäni yhtä paha kuin venäläisten käyttämä nimitys suomalaisista "Tšuhna " Tšuhna tai suhna (ven. чухна) on venäläisten käyttämä haukkumasana suomalaisesta, virolaisesta, karjalaisesta sekä inkeriläisestä. Se on peräisin venäläisten suomalaisille antamasta haukkumanimestä "tšuhonets" tai "tšuhonka", jota käytettiin eritoten suomalaisista, jotka toivat kaupunkeihin maataloustuotteita, esimerkiksi maitoa, voita tai munia.

Suomalaiset vodka- turistit kyllä tuon nimen ansaitsi, tuodessaan sukkahousuja, ja muuta rihkamaa, päästääkseen venäläisnaisten sänkyyn. 

Hälytyskellot soivat

Isisin taistelijat ilmestyivät kuin tyhjästä ja alkoivat vuonna 2014 vallata avainalueita Irakissa. Hälytyskellot soivat, kun järjestö tuli Länsi-Irakiin ja otti kolmanneksen alueesta haltuunsa.
Itseasiassa nämä taistelijat olivat olleet liikkeellä jo pitkään – siitä lähtien, kun Yhdysvallat miehitti Irakin.

Yksi terroristien keskeisistä hahmoista oli Abu Musab al-Zarqawi, jonka toimintaa CIA:n terrorisminvastainen keskus selvitti.

Miksi uhkaa vähäteltiin?

Dokumentti selvittää Yhdysvaltojen sotatoimien seurauksia Afganistanissa ja Irakissa. Miten presidenttien George Bushin ja Barack Obaman hallinnon ratkaisut vaikuttivat siihen, että Isis onnistui kasvattamaan asemaansa.
Miksi Yhdysvaltain hallinto ei tunnistanut uhkaa ajoissa ja kyennyt torjumaan sitä? Onnistuiko Isis täyttämään Al-Qaidan lyömisen jälkeistä valtatyhjiötä sen vuoksi, että länsi suhtautui terrorismin uhkaan vähätellen.

Täysin väärät  ratkaisut, ja vain siksi, että  haluttiin alueille hallinto, joka olisi Yhdysvalloille uskollinen, ja myisi halvalla öljynsä heille, se oli perimmäinen syy.  Husseinin murha kuten jutusta kävi ilmi, oli myös tavoite, kuten Libyassa.

Libya oli Italian siirtomaa. Yhdistyneet kansakunnat julisti Libyan vuonna 1951 itsenäiseksi kuningaskunnaksi, jonka hallitsija oli Idris I. Monarkia kumoutui vuoden 1969 arabisosialistisessa vallankumouksessa, jonka jälkeen Muammar Gaddafi johti maata itsevaltiaana vuosikymmeniä. Hänen johdollaan talous kansallistettiin ja maasta tehtiin sosialistinen valtio. Gaddafi sai surmansa sisällissodassa vuonna 2011. Sisällissodan jälkeen maa on ollut levoton ja tilanne eskaloitui toiseksi sisällissodaksi vuonna 2014.

 Miksi Gaddafi piti saada vallasta pois? Hänen johdollaan talous kansallistettiin ja maasta tehtiin sosialistinen valtio, joka ei Yhdysvalloille sopinut, joten se aloitti myös tuolla juonittelut, jotka sitten eskaloituvat myös lentokoneen räjäyttämiseen Skotlannissa. 1988, kun Pan Amin lento Lontoosta New Yorkiin räjähti pienen Lockerbien kylän yläpuolella Skotlannissa. Tämä tapahtuma tunnetaan nimellä Lockerbien pommi-isku. Huhtikuussa 1992 Yhdistyneet kansakunnat julisti pakotteet Libyaa vastaan sen painostamiseksi luovuttamaan kaksi libyalaista tiedustelu-upseeria epäiltynä osallisuudesta Lockerbien iskuun. Lopulta epäillyt luovutettiin, ja toinen epäillyistä tuomittiin vuonna 2002. Libyaa valtiona ei tuomittu. Vuonna 2009 Skotlanti luovutti tuomitun vangin Libyaan terveyssyistä.

 Yhdysvallat alias Nato, kuuluvat yhteen, kuin kieli suuhun. Nato syöttää myyntilukuja kun soditaan maailmalla, niin asekauppa kukoistaa, josta jenkit saa oman osansa verodollareina. Siellä missä Nato, siellä jenkit, ja siellä sota. Yhdysvaltojen syntymän vuonna 1776, on se 235 vuoden olemassaolonsa aikana käynyt sotaa yhteensä 214 vuotta. Toisin sanoen, on löydettävissä vain 21 sellaista vuotta, jolloin Yhdysvallat ei ole käynyt ainuttakaan sotaa.

Suomessa Nato-jäsenyyden kannatus laahaa vuodesta toiseen onnettomissa lukemissa. Viime joulukuussa innokkaimmat natottajat kyllä riemuitsivat, kun jäsenyyden kannattajien osuuden kerrottiin vuoden aikana nousseen 21 prosentista 30 prosenttiin.

30 prosentin kannatuslukema on kuitenkin hämmästyttävän alhainen nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa.

Nato-myötäilijät ovat yrittäneet selittää heikkoja kannatuslukemia esimerkiksi poliittisen johtajuuden puutteella tai surkeiden perustelujen kestosuosikilla, ”suomettumisen perinteellä”.

Huomattava osa näkyvimmistä Nato-jäsenyyden kannattajista perustelee mielipidettään joko kokonaan tai ainakin osittain sillä, että Nato-maat muodostavat läntisen arvoyhteisön. Kerrotaan kuinka Nato-maita yhdistävät läntiset arvot, kuten demokratia ja oikeusvaltioperiaate.
Näin ollen kysymys Natosta ei näyttäydykään enää pragmaattisena turvallisuuspoliittisena harkintana, vaan Nato-jäsenyys esitetään ylevänä moraalisena valintana, joka Suomen tulee tehdä kastautuakseen täysiveriseksi Länsimaaksi.

Arvoyhteisöjulistaminen saa varmasti monet Naton kannattajat liikuttumaan omista sanoistaan, mutta Naton kannatukselle siitä lienee pelkkää haittaa. Tämä johtuu ensinnäkin siitä, että puhe läntisestä arvoyhteisöstä leijuu jossain reippaan liioittelun ja suoranaisen valehtelun rajamaastossa.

Naton johtovaltio Yhdysvallat on viime vuosina profiloitunut kidutuksen ja laittomien vankileirien lisäksi muun muassa luvattomilla lennokki-iskuilla, joissa yksin Pakistanissa on kuollut noin 3 000 ihmistä. Suurimman osan kuolleista arvellaan olevan siviilejä, sillä vain alle 400 kuollutta on kyetty yhdistämään edes johonkin aseelliseen ryhmittymään.

Tai missä kirkko oli silloin, kun Syyrian sodassa ainoa ulkopuolinen oli Nato, joka pommitti aivan samaan tapaan asuinalueita, joissa asui siviilejä. Silloin kun Israel pommittaa lapsia ja kouluja kappaleiksi, rientävät varsinkin Kokoomuksen kansanedustajat, Ben Zyskowics kärjessä, selittämään kuinka palestiinalainen Hamas majailee siviilien keskellä, ja sen vuoksi ei sivullisilta uhreilta voi välttyä. Tätä ei ole kuultu, kun Venäjän asevoimat pommittaa terroristeja Syyriassa. Terroristilla tarkoitan taistelijaa, joka käyttää väkivaltaa poliittisten päämäärien ajamiseen ja joka ei edusta minkään laillisen hallituksen joukkoja.

Tai samoin kirkko jätti kellonsa kilkattamatta silloin, kun USA pommitti Irakin Fallujahin kaupunkia valkoisella fosforilla, joka luokitellaan kemialliseksi aseeksi. Valkoinen fosfori palaa luuhun asti, ja se syttyy palamaan heti joutuessaan kosketuksiin hapen kanssa. Mikäli fosforin sammuttaa vedellä, syttyy se kuivuttuaan taas heti. Amerikkalaiset selittivät fosforin käytön johtuvan taistelukentän valaisun tarpeesta – mitenköhän reagoitaisiin, jos Venäjä tekisi Aleppossa saman? Samoin on amerikkalaisten taannoiset sairaalapommituksen täysin unohdettu.

Suomi kuuluu länteen? Ihanaan demokratiaan, jonka Moskova on Bryssel ja sen Baabelin tornista, josta johdetaan pientä pohjoista provinssia Suomi nimeltään kansankomissaarien johdolla, kuin aikaan Stalin

Karu fakta on se että Suomi ei vain kuulu vaan on pohjoismaa, itäisin pohjoismaa.
Todellisuus herää monestikin hyvinkin yksinkertaisesti maapallon karttaa katsomalla, sieltä näkee maiden koot, yhteiset rajat ym ym. Se on hyvä paikka miettiä kenenkä vihollinen haluaa olla, vai haluaako kenenkään.