25.12.2016

Suomen turvatakuut satu vailla vertaa

IL- Analyysi: Suomi mietti keväällä hetken aseveljeyttä Viron ja USA:n kanssa

 

 Yhdysvaltojen tarjous oli huono, Suomi ei olisi saanut amerikkalaisia turvatakuita.

Yhdysvaltain kansalliskaartin F-15 -taistelukone nousee ilmaan Karjalan lennoston kotitukikohdan kiitoradalta Siilinjärven Rissalassa toukokuussa 2016. Amerikkalainen lento-osasto harjoitteli Suomen ilmavoimien kanssa, mikä kiukutti joitain oppositiopoliitikkoja. Suomi on päättänyt, että harjoittelua voi lisätä entisestään eikä siinä ole käytännössä mitään rajoituksia. Rissalassa käyneeseen osastoon kuului kuusi F-15 -hävittäjää ja KC-135 -tankkauslentokone, joka näkyy lentoasemarakennusta vasten. Osaston kokonaisvahvuus oli 150 henkilöä. (OREGON ANG/JEFFERSSON THOMPSSON)






Suomalainen ei luota ryssiin, Hurreihin, jenkkeihin eikä edes toisiin suomalaisiin. Ihmekö siis, jos suomalainen ei luota myöskään suurvaltojen päämiehiin.

Suomalaisista 77 prosenttia ei luota Donald Trumpiin. Selvä enemmistö meistä eli 85 prosenttia sanoo, ettei Vladimir Putin ole luotettava. Tiedot ovat Taloustutkimuksen kyselystä, jonka tutkimusyhtiö teki tällä viikolla Iltalehdelle.

Vastauksissa on yksi merkittävä poikkeus. Perussuomalaisista peräti joka toinen luottaa Trumpiin ja yli 40 prosenttia uskoo Putiniin.

Moni perussuomalainen varmasti kuunteli silmät ymmyrkäisinä, kun peruspomo ja ulkoministeri Timo Soini sätti Putinin politiikan eduskunnassa keskiviikkona. Soini syytti Venäjää Itämeren alueen jännitteiden kasvattamisesta.

Soinin mielestä Natoa ei voi syyttää.


- Emme ole tilanteessa, jossa syytä olisi vähän molemmissa osapuolissa. Ratkaisun avaimet jännitteen purkamiseksi ovat Moskovassa, Soini niittasi eduskunnalle sen käsitellessä vuoden viimeisessä istunnossaan hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa.

Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta oli vähän tätä ennen tasapainottanut selonteon sisältöä ja lieventänyt Venäjän osuutta Euroopan pelon kierteen lietsojana.

Ruotsi pelasti itsensä

Jotta Soinin puhetta voisi tulkita, pitää raottaa sen erittäin vakavaa taustaa.
Suomi joutui viime talvena vaikeaan valintatilanteeseen. Yhdysvallat oli päättänyt rakentaa todellisen sotilaallisen suojan Baltian maille Venäjän valtaamisyrityksiä vastaan. Yhdysvallat halusi näyttää, että Naton turvatakuu ei ole sanahelinää.

Suomen ja Ruotsin hallitusten oli pakko päättää, antavatko ne satamiaan, lentokenttiään ja ilmatilaansa Yhdysvaltain sotilaskoneiden käyttöön kriisitilanteessa, jolloin Baltian maat saisivat nopeasti sotilaallista täydennystä.

Sotilaat ja virkamiehet pelasivat sarjan sotapelejä ruotien Venäjän kaikki kuviteltavissa olevat hyökkäyskuviot. Osa peleistä päättyi Venäjän toteuttamaan Baltian valtaukseen. Jotkut pelit johtivat Venäjän käynnistämään ydinaseiden käyttöön ja kolmanteen maailmansotaan.

Ruotsin vastaus tuli nopeasti. Oman puolustuksensa romuttanut maa lupautui tukemaan Yhdysvaltoja.

Suomi luki Ruotsin vastauksesta itsekkään henkiinjäämismotiivin.

Jos Yhdysvallat käyttää Ruotsin satamia ja lentokenttiä, samalla Yhdysvallat suojaa nämä strategiset kohteet. Mutta suoja ei suinkaan rajoitu pelkkiin kenttiin ja satamiin, vaan samalla Yhdysvallat suojaa Göteborgin, Tukholman ja muita kaupunkeja.

Ruotsi livahti takaportista Amerikan turvatakuiden piiriin.


Dramatiikkaa hallituksessa

Suomessa hallitus ja presidentti Sauli Niinistö miettivät Suomen kantaa amerikkalaisten kyselyyn.
Viime keväänä käydyissä keskusteluissa oli dramatiikkaa, sillä hallitus ei ollut aivan yksimielinen.
Hallituksessa oli kannatusta myös ajatukselle, että Suomi ilmoittaisi etukäteen tukensa Baltian puolustusjärjestelyille. Tämä kanta jäi vähemmistöön.

Silloinen valtiovarainministeri ja kokoomuksen puheenjohtaja Alexander Stubb arvosteli hallituksen politiikkaa puheessaan Hämeenlinnassa kesäkuun alussa. Stubb olisi halunnut, että Suomi lopettaa sopeutumisen eli tapahtumiin reagoivan turvallisuuspolitiikan - ja ryhtyy vaikuttamaan aktiivisesti tapahtumia itse ohjaten. Stubb ajoi aseveljeyttä virolaisten ja amerikkalaisten kanssa.

- Olisi erittäin kauaskantoinen päätös, jos päättäisimme olla tekemättä mitään, Stubb rutisi. Puhe hukkui kokoomuksen puheenjohtajapelin taustameteliin.

Hallituksen enemmistö ja presidentti Niinistö kuitenkin junttasivat, että Suomi ei ennalta sitoudu antamaan tukea Baltian puolustuskuvioihin.

Vanha linja jatkuu näin pääpiirteittäin ennallaan, joskin mukaan tuli uusi vivahde. Suomi torjuu Venäjän yritykset käyttää Suomen aluetta läpikulkuhyökkäyksiin.

Kriisitilanteessa Suomen linja voi muuttua, hallitus teroitti. Muutos ei käy kädenkäänteessä, sillä Suomen ja Yhdysvaltojen pitäisi ennalta sovittaa operatiiviset valmiutensa yhteen ja harjoitella. Tätä ei voi tehdä salassa, koska järjestely paljastuisi heti Venäjälle.

Hallitus punnitsi, että Suomen vaarat kasvaisivat, jos lupautuisimme tukemaan amerikkalaisia Viron puolustuksessa. Venäjä iskisi Suomen kimppuun armottomasti ja todennäköisesti heti kriisin puhjetessa.

Painavin ponnin oli geopoliittinen. Yhdysvallat ei pysty lupaamaan tai se ei halua antaa niin massiivista sotilaallista apuvoimaa, joka torjuisi Venäjän, jos se hyökkäisi rajamme leveydeltä.
Koska Suomi ei saanut amerikkalaisten turvatakuita, Suomi ei myöskään luvannut turvatakuita Virolle. Oikeastaan Suomi siis hetken harkitsi sotilasliittoon liittymistä, mutta hylkäsi vaihtoehdon, koska kaupan ehdot olivat huonot.

Suomi: Venäjän taivuttava

Juuri nyt Suomi jännittää, mitä tapahtuu, kun Trump aloittaa Yhdysvaltain presidenttinä tammikuussa. Tekeekö Trump Putinin kanssa diilin ja panee riidan Pohjolassa puoliksi: Ruotsi lännelle ja Suomi Venäjälle eli suurvallat sopivat, ettei Suomi mene Natoon.

Suurvaltojen puristuksessa pyristelevä Suomi käy tällä hetkellä kahta vastakkaiselta vaikuttavaa poliittista peliä. Sanotaan niitä vaikka vakauttamispolitiikaksi ja pullistelupolitiikaksi.

Vakauttamispolitiikassa presidentti Niinistö tekee rauhan- aloitteiksi tulkittavia liennytysehdotuksia. Niinistö maanittelee suurvaltajohtajia keskustelemaan Suomeen. Hän haluaa transponderit Itämeren sotilaslentoliikenteeseen.

Pullistelupolitiikassa Niinistö syventää ja lisää sotilaallista harjoittelua Yhdysvaltain kanssa. Ilmavoimat paljastaa laukaisseensa täsmäpommin Lapissa. Hallitus palauttaa voimakkaat, Venäjän syyllisyyttä alleviivaavat ilmaisut ulkopolitiikan puheeseen.

Kun ulkoministeri Soini jyrähti keskiviikkona eduskunnassa, hänen viestinsä oli tarkoitettu ulkovalloille. Soini auttoi yksinkertaistakin ymmärtämään, että eduskunnan valiokunnan vesittämä poliittinen linjaus ei ole Suomen hallituksen linjaus. Suomi vaatii, että Venäjän pitää taipua, koska se yksin on syypää.

Trumpin ja Putinin kaupankäyntiä pelkäävä Suomi yrittää näin vedota lännen hyväntahtoisuuteen, että älkää vaan meitä myykö, koska olemme teidän kavereita.

Valitettavasti suurvalloilta on turha kerjätä sääliä.

Tilanne muuttuu vain kahta pahemmaksi, jos Putin Suomen poukkoilusta hermostuneena haluaa varmistaa, ettei viime vuosien epävarmuus realisoidu sen rajoilla uudelleen.






 Tuon jutun luettuaan ymmärtää hyvin, miksi on tärkeää tehdä Venäjän kanssa sotilasliitto, jolla turvataan meidän itsenäisyys ennen kuin Putin hermostuu Suomen äärettömän typerään hallituspolitiikkaan. Samalla tuo juttu kertoo, miten Ruotsi on toiminut kautta aikain käyttäen itsekkäästi kaikkia keinoja säilyttääkseen rauhan. Voisin sanoa, että jopa raukkamaista toimintaa, etenkin kun ei kerro Suomelle aikomuksistaan etukäteen, vaan tekee sen salaa "

Ruotsin vastaus tuli nopeasti. Oman puolustuksensa romuttanut maa lupautui tukemaan Yhdysvaltoja.

Suomi luki Ruotsin vastauksesta itsekkään henkiinjäämismotiivin.

Jos Yhdysvallat käyttää Ruotsin satamia ja lentokenttiä, samalla Yhdysvallat suojaa nämä strategiset kohteet. Mutta suoja ei suinkaan rajoitu pelkkiin kenttiin ja satamiin, vaan samalla Yhdysvallat suojaa Göteborgin, Tukholman ja muita kaupunkeja."

Kaiken huippu on se, että ruotsalaiset ei edes suostuneet Ahvenanmaan puolustukseen, se kun ei kuulu heille, kun on Suomen maaperää, joten näin hienoja naapureita meillä on.


Ruotsin toimia voi verrata hyvin Viron toimiin, joilla se yllyttää Suomea Natoon, koska sillä ei ole oikeastaan minkäänlaista omaa puolustusjärjestelmää.  Viron puolustusvoimien oman ilmoituksen mukaan Viron puolustusvoimien nykyinen rauhanaikainen vahvuus on 6 000 henkeä, joista noin puolet on kantahenkilökuntaa. Suunniteltu sodanaikainen vahvuus on 60 000 henkeä?

Mitä tuolla joukolla tehdään? Seistään risteyksissä oppaina, ei riitä muuhun, eli siellä sitten taistelisi suomalaiset nato- miehet suojelemassa virolaisia, jotka istuisi kotona teekupin ääressä. Ruotsalaiset olisi myös hyviä kodinturvajoukkoja kotona mamman turvana, ja katselisivat verkkoaidan takaa, kun jenkkien koneet tankkaisi ja lataisi aseitaan heidän turvaksi?

On meillä hienot naapurit, kerta kaikkiaan, ja sitten vielä on suomalaisia yltiöpäitä, jotka ei ole lukeneet läksyjään, vaan kuvittelevat, että Nato olisi joku pelastava korsi? Se korsi painaa niin paljon, että siinä kyydissä Suomi uppoaa sodan syvyyksiin.




Ja paljonko on saatavilla apua Eu- neuvostoliitosta? Ei mitään, me olemme yksin kuin pieru Saharan paisteessa, joten nyt soitto Putinille ja sotilasliitto Venäjän kanssa 



Professori Alpo Juntusen mukaan Suomen pitäisi turvallisuutensa vuoksi liittoutua itään.
Strategian emeritusprofessori Alpo Juntusen mukaan Suomen kannattaisi liittoutua sotilaallisesti Venäjän kanssa. Näin poistettaisiin venäläisten epäilykset Suomen puolueettomuuden uskottavuudesta.

Juntunen kirjoittaa asiasta Kanavassa ja Suomen Kuvalehdessä julkaistussa kirjoituksessaan. Juntusen mukaan sopimus olisi laadittava huolellisesti ”molempien maiden edut huomioon ottaen ja kansainvälisen yhteisön lakeja ja menettelytapoja kunnioittaen”.

Juntusen mielestä sopimus ei asettaisi Suomea alttiiksi lännen hyökkäykselle, koska lännellä ei ole tarvetta hyökätä Venäjälle.

”Viron tie ei ole meidän”

Juntusen mukaan Venäjällä kuitenkin pidetään lännen tukea Kaukasialle, Krimille ja Ukrainalle yrityksinä heikentää Venäjää. Se on antanut Venäjälle perusteen väitteille Lännen petollisuudesta ja tavoitteista hyökätä maahan.

Juntusen mielestä Suomen ulkopolitiikka on joutunut loukkuun, josta ”Paasikiven-Kekkosen linjan asiantuntijat” varoittivat Suomen liittyessä Euroopan unioniin. Suomi on kärsinyt raskaasti Krimin valtauksen jälkeisistä talouspakotteista.

Emeritusprofessori varoittaa Baltian esimerkin seuraamisesta. ”Viron tie ei ole meidän”, hän kirjoittaa.

”Suomi jäisi yksin”

Juntusen mukaan Suomen asema Venäjän ja lännen välisen avoimen konfliktin puhjetessa olisi huono. ”Suomi jäisi jälleen yksin kuten 1939”, hän kirjoittaa.

Tuolloin alkoi talvisota ja suomalaisten odottama apu lännestä jäi tulematta. Juntusen mukaan apua ei tulisi nytkään, sillä EU:lla ei ole sotilaallista voimaa eikä Nato vaarantaisi asemiaan Itämeren pikkuvaltioiden tähden. Yhdysvaltain strategiset intressit taas ovat muualla.

Ruotsi olisi valmis sotilaalliseen yhteistyöhön, mutta ei liittoutumiseen. Juntusen mukaan tämä merkitsisi paluuta talvisodan aikaan, jolloin Ruotsista saatiin materiaaliapua ja vapaaehtoisia.

”Venäjän ulkopolitiikka johdonmukaista”

Juntusen mukaan ulkopolitiikka on ”selvää ja johdonmukaista”. Venäjä haluaa olla mukana päättämässä maailman asioista ja ”pitää selvänä, että valta ilmenee sotilaallisena voimana”. Sen ulkopolitiikkaa ohjaa ”suurvaltaolemus”.

Alpo Juntunen on maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitoksen emeritusprofessori.



 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti