Venäjä ja nato

 

 Natoko rauhan sanansaattaja? 

Eduskunta käy ulko- ja turvallisuuspoliittista keskustelua selonteon pohjalta

 

Venäjä ja Nato

Selonteko on ensimmäinen sen jälkeen, kun Venäjä anasti Ukrainalta Krimin niemimaan 2014. Keskeinen muutos Euroopan turvallisuudelle on selonteon mukaan Venäjän toiminta. Selonteossa arvioidaan, että turvallisuustilanteen kiristyminen Euroopassa ja Itämeren alueella vaikuttaa välittömästi Suomeen. ”Sotilaallista voimankäyttöä Suomea vastaan tai sillä uhkaamista ei voida sulkea pois”, selonteossa sanotaan.

Niinpä selonteko puhuu Venäjästä kiertelemättä. ”Venäjän johto pyrkii vahvistamaan maansa suurvalta-asemaa. Se katsoo kansainvälisiä suhteita suurelta osin geopoliittisen nollasummapelin näkökulmasta. Venäjän näkemyksen mukaan länsi ei ole ottanut huomioon sen näkökohtia ja turvallisuusetuja, vaan on asettunut Venäjää vastaan monilla toimillaan.”

Selonteon mukaan Venäjä on osoittanut, että sillä on tahto ja kyky käyttää sotilaallista voimaa tavoitteidensa edistämiseksi.

Selonteossa käsitellään myös Suomen mahdollisuutta harkita liittoutumista sotilaallisesti. Sen mukaan Suomen kahdenvälisessä yhteistyössä Ruotsilla on erityisasema. ”Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen sekä puolustusyhteistyö Ruotsin kanssa on laaja-alaista ja sitä edistetään yhteisten etujen pohjalta, ilman rajoitteita,” selonteossa todetaan.

Naton kanssa Suomi toteuttaa laajaa kumppanuutta ja osallistuu jatkossakin sen harjoituksiin omista lähtökohdistaan. ”Suomi pitää yllä mahdollisuutta hakea jäsenyyttä Natossa seuraten tarkasti turvallisuusympäristönsä muutosta”, selonteossa todetaan.

Merkillinen väittämä, niin että Venäjä anasti Krimin? Jos kansanäänestys vaatii 95 % vaalituloksella liittämistä Venäjään, niin siinä ei oikein tiedä mitä sanoisi? Tietenkin moni sanoo että Venäjä valvoi vaalituloksen "oikeellisuuden", tosiasiassa pitää kysyä, miksi kadut täyttyi riemuitsevista ihmisistä, he kun oli Ukrainaan kuuluvina olleet lähes roskakansaa, ja miksi Ukraina hyökkäsi itäiseen Ukrainaan ja syytti sitä osaa kapinallisiksi roistoiksi? Olisiko aika katsoa rehellisesti peiliin?

Iltasanomat 

Nato- ja Naton laajeneminen kohti Venäjää ohjustukikohtineen, on ylä kuvasta selvästi nähtävissä. Selkeä Venäjän piiritys, johon Suomikin nyt aikoo osallistua liittymällä Natoon? En kirjoita enää siinä muodossa, että se olisi ehkä, vaan kyllä. Kaikesta poliittisesta keskustelusta hallituspuolueiden suilla kuultuna, on se heidän mielestä ainoa "turva", mutta mitä jos ei olekaan, ja Suomesta tuleekin heidän suullaan uusi Krimi, mitä tässä kohtaa pidän 90% varmuudella tapahtuvaksi tosiasiaksi. Hallitus luo sellaisen kuvan, että tämä menee ihan normaalisti niin että Venäjä vain vähän protestoi, mutta, siinäpä onkin se iso mutta, mistä apu kun sieltä tullaan vauhdilla? 

 Kokoomuksen ryhmäpuhuja, kansanedustaja Pertti Salolainen muistutti, että vain viitisen kuukautta sitten eduskunta vastaanotti hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon, minkä jälkeen Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut merkittävästi.

– Selonteon antamisen jälkeen Iso-Britannia päätti kansanäänestyksessä jättää Euroopan unionin. Yhdysvalloissa puolestaan presidentiksi nousi henkilö, jonka tulevasta politiikasta eivät parhaimmatkaan asiantuntijat kykene vielä antamaan ennustettaan. Näiden lisäksi Eurooppa painii edelleen vakavien niin sisäisten kuin ulkoistenkin haasteiden kanssa, ja kaikki tämä vaikuttaa Suomeen. Olemme siirtyneet uuden epävarmuuden aikaan, Salolainen sanoi.

Salolainen muistutti, että Itämerta ympäröivät maat nostavat yksi toisensa jälkeen puolustusbudjettejaan ja harkitsevat asevelvollisuuden palauttamista.

– Tämä kertoo siitä, että voimapolitiikka on syrjäyttämässä keskinäis-riippuvuuden. Suomi on ollut kaukaa viisas ja pitänyt kaiken aikaa huolta omasta uskottavasta puolustuksestaan. Heikentyvä turvallisuustilanne tarkoittaa kuitenkin sitä, että jatkossa meidänkin on panostettava puolustukseen enemmän. Meidän on myös viimein vietävä loppuun kansallinen tiedustelulainsäädäntö sekä kansainvälisen avun antamista ja vastaanottamista koskeva lainsäädäntö.

Salolainen totesi, ettei ole ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ilman Venäjää.

– Venäjä oli, on ja tulee aina olemaan naapurimme. Naapurin kanssa on oltava toimivat naapurussuhteet. Suhteiden ylläpitäminen ei kuitenkaan tarkoita, eikä edellytä sitä, että suomalaisessa keskustelussa pidättäydytään rehellisistä arvioista niin suhteessa Venäjään kuin maailmaan laajemmin. Käynnissä on jännityksen kierre, mutta on muistettava, että Venäjä on kiistatta aloittanut sen kansainvälisiä sopimuksia rikkovilla voimatoimillaan erityisesti Ukrainassa. Ulospääsy on Minskin sopimuksen täysimittainen toimeenpano, Salolainen sanoi.

Sdp:n ryhmäpuhuja, kansanedustaja Erkki Tuomioja sanoi, että monet kansalaiset kysyvät, olemmeko varustautumassa tai valmistautumassa sotaan.

– Näin ei ole. Sota ei ole koskaan minkään normaalitila eikä edes uusi sellainen ja se mediassa näkyvä kielenkäyttö, joka sitä arkipäiväistää on sekä perusteetonta että vaarallista.

 Ahtisaaren mukaan hän lähtee Kongoon, jos ei Suomi liity Natoon, eikä pysy Eu;ssa? Eli näin meillä tämä rauhan Nobelisti toimii, ja kannustaa entisenä SDP- jäsenenä porvaripuolueita Natoon kiiruusti.

Näin on nykyisen presidentti Niinistönkin kanta tullut esille, ei aiota neuvotella Venäjän kanssa mistään, vaan vaaditaan Minskin sopimusta täysipainoisesti käyttöön? Siinä kokoomuksen Salolaisen kannanottokin myötäilee Natoon liittymistä, koska haetaan turvaa tälle räksytykselle Venäjää kohden.

Suomalaisen luonteeseen näköjään kuuluu juosta aina vain uudelleen porvariston ansaan, saada sota aikaiseksi, että jos vaikka tällä kertaa saisimme revanssilla Karjalaa takaisin? Saamme kyllä koko Karjalan ja aina Kiinan rajaa myöden, mutta siinä kohtaa on meillä muuttunut pää kieleksi Venäjä, ja maasta on tullut SSSR Sovjet Union Finland.

Olen tosi pahoillani tästä jatkuvasta saarnaamisesta asiassa, jonka näen selvänä, ja tajuan että moni kuvittelee Naton turvatakuiden olevan sellainen taikasana, jonka lausumalla kaikki pelastuu ja Suomi saa Kiinan rajaa myöden kasvatettua valtaansa? Näin tässä on tullut olo, eikä se olo ole parantunut, kun seuraa päivittäistä politiikkaa.

Kun katsoo tuota karttaa, ja miettii avun saamista Suomeen, jos tulee rähinä, niin Baltiasta ei ole apua, sillä he tarvitsevat jo omalle rajalle enemmän kalustoa ja miehistöä, kuin heillä on käytössä.

Puola, Slovenia, Unkari tietävät, että heillä on kiire puolustaa omaa maataan, koska 5 artikla sanoo, että hyökkäys yhteen Nato- maahan tarkoittaa sodan julistusta kaikkiin Nato- maihin.


•             1952: Kreikka ja Turkki
•             1955: Saksan liittotasavalta
•             1982: Espanja
•             1990: Saksan uudet itäiset osavaltiot
•             1999: Puola, Unkari ja Tšekki
•             2004: Slovenia, Bulgaria, Romania, Slovakia, Viro, Latvia ja Liettua
•             2009: Albania ja Kroatia


Kun sitten tuosta katsoo, niin Saksa on ensimmäinen, jolla on laivauksen kanssa mahdollisuus tulla avuksi aina Kaliningradin kohdalle saakka, mutta siinä tuleekin sitten ensimmäinen testi, päästäänkö siitä läpi. Toinen seikka onkin mielenkiintoinen, kun Trump on Yhdysvaltain presidentti, niin on ilmoittanut, että Yhdysvallat ei auta maita, joiden puolustusbudjetti ei ole Naton edellyttämällä 2 % Puolustusministeriöstä kertoo, että investointien ansiosta Suomi täyttää Naton jäsenmailleen asettaman kahden prosentin suosituksen puolustusbudjetin suuruudesta, vaikka emme ole puolustusliiton jäseniä. Näin on on myös Viro, mutta sen budjetti on maan kokoon nähden onnettoman pieni, eli vain 400 miljoonaa euroa.

PUOLUSTUSPOLITIIKKA   Jos Suomi liittyisi Naton jäseneksi, jäisi artiklan viisi toteuttaminen eli muiden Nato-maiden puolustaminen Viron kohdalla Suomen harteille, kirjoittaa Viroon erikoistunut toimittaja Sami Lotila.

Viron halulla saada Suomi Natoon on karun itsekäs tausta. Naton avulla Viro haluaa siirtää vastuuta maanpuolustuksestaan Suomelle.

Vaikka Virossa on yleinen asevelvollisuus, todellisuudessa vain 30 prosenttia miehistä käy armeijan. Virossa, kuten Venäjälläkin, on asepalveluksen suorittamisessa käytössä kaksoisstandardit, joita tosin ei ole mihinkään kirjattu.

Valtaosa palvelusikäisistä miehistä ei saa edes kutsua kutsuntoihin. Armeijan välttävät etenkin korkeakoulutetut, eli eliitti.

Kutsun saaneet hankkivat helposti lääkärintodistuksen, joka todistaa heidät liian sairaiksi. Tämäkin on vanha ”sovjettiperinne”, joka elää ja voi hyvin EU-Virossa.

Jos lääkärintodistuksiin on uskominen, on virolaisten kansanterveys katastrofaalisella tolalla: suurin osa virolaisista miehistä on sairaita jo kaksikymppisinä!

Vuosittain Viro yrittää saada palvelukseen 2 500 miestä, mutta ei tahdo siinä onnistua. Suomessa vastaava luku on noin 27 000.

Suhteettoman suuri osa Viron varusmiehistä on venäjänkielisiä ummikkoja, sillä heidät on helpompi houkutella mukaan.

Virolaismiesten sairaalloisuuden taustalla luuraa laiskuus, mutta myös käsitys sitä, että maanpuolustukseen osallistuminen on ajanhukkaa. Sotatilanteessa olisi peli pian menetetty.
Viron armeijalla on ilmavoimat, jolla ei ole yhtään hävittäjää ja merivoimat, jolla ei ole taistelualuksia. Viron panssarivoimilla ei ole tankkeja. Rajoilla ei ole valvontaa.
Puolustusbudjetti Virolla on Naton edellyttämällä tasolla, mutta silti alle 400 miljoonaa euroa vuodessa. Sillä ei tehdä mittavia asehankintoja.

On siis helppo päätellä, miksi Viro houkuttelee tai pikemmin painostaa Suomea Natoon. Jos Suomi liittyisi jäseneksi, jäisi Naton artiklan viisi toteuttaminen eli muiden Nato-maiden puolustaminen Viron kohdalla Suomen harteille. Suomi on naapurissa, ja Suomessa on kyky ja tahto suoriutua suurimittaisistakin sotilasoperaatioista.Virossa ei ole kumpaakaan.

Suomen Nato-jäsenyys merkitsisi virolaisille samaa, mikä on usein jo totta sosiaaliturvan kohdalla. He hakevat Suomesta sen, mitä eivät kotimaastaan saa.

Vaikka virolaiset on mukavaa kansaa ja muutenkin mainio maa, niin kova hinta Naton kautta siitä tulisi Suomelle. 

Donald Trump

Trump sanoo, että Yhdysvaltain roolia Natossa voidaan joutua pienentämään selvästi tulevina vuosina. Lausunto on merkittävä poikkeus Yhdysvaltain ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, jonka keskiössä Nato on ollut vuosikymmenien ajan 2. maailmansodan jälkeen.

– Meillä ei ole varaa tähän enää. Nato maksaa meille omaisuuden, me suojelemme Eurooppaa Natolla, mutta me käytämme siihen paljon rahaa, Trump latelee.

Republikaaniehdokkaan mukaan sekä Nato että USA:n rooli Aasian turvallisuuspolitiikassa ovat jäänteitä ajalta, jolloin Yhdysvallat oli rikas maa.

– Ja nyt olemme köyhä maa. Olemme velkainen maa, Trump sanoi.

Sitten tämä Ahtisaaren toteamus Venäläisten hyökkäyksestä suvereenin valtion kimppuun? Näin todellisuuden voi peittää läntiseen hypetykseen tilanteessa, jossa Krimin niemimaan historia osana Ukrainaa juontaa vuoteen 1954.

95 % nykyisestä Krimin väestöstä halusi takaisin venäjän alaiseksi. Olisi sama kuin 5 227169,8 suomalaista haluaisi Venäjään, Natoon, tai vaikka eroon eu;sta? Mitä tekisit siinä kohtaa? Olisi melko varmaa, että päätös tehtäisiin tuon mukaan. Mitä teki Ukraina? Nosti sodan Itä- Ukrainaa kohden, syyttäen sitä rikolliseksi, miksi näin? Syy siihen oli se, että tämä osa maata puhui äidinkielenä venäjää. 

Suomen puolustusvoimien entinen komentaja, kenraali Gustav Hägglund sanoi sunnuntaina, että hän toivoo, että Yhdysvaltain tuleva presidentti Donald Trump ja Venäjän presidentti Vladimir Putin saisivat lopetettua Ukrainan sodan. Asiasta uutisoi Etelä-Saimaa.

- Jos välit paranevat, on mahdollista, että Ukrainasta tulee sopimus. Se voisi olla sellainen, että jaetaan maa, Hägglund sanoi.

Tuolloin Neuvostoliiton johtaja Nikita Hrushtshov päätti luovuttaa siihen asti Venäjän federatiiviseen neuvostotasavaltaan kuuluneen Krimin Ukrainalle. Krimi yhdistettiin Ukrainan sosialistiseen neuvostotasavaltaan.
Hrushtshov oli noussut valtaan Stalinin kuoltua vuonna 1953.

Päätöksellä ei ollut suurta käytännön merkitystä niin kauan kuin Ukraina oli osa Neuvostoliittoa. Tekoa on pidetty hyvin henkilökohtaisena, eikä sitä edeltänyt laajapohjainen byrokraattinen valmistelu. Hrushtshov oli luonteeltaan impulsiivinen. Sitä pidettiin syynä myös hänen syrjäyttämiseensä vuonna 1964, jolloin alkoi niin sanottu Brezhnevin aika.


Hrushtshov oli syntyjään ukrainanvenäläinen, kotoisin venäjänkielisestä kylästä Ukrainasta. On spekuloitu, että Hrushtshov olisi halunnut lievittää huonoa omatuntoa, joka oli seurausta hänen omasta roolistaan eräänlaisena "Stalinin nyrkkinä", kun Ukrainan maataloutta pakko kollektivisoitiin 1930-luvun alussa. Operaatiosta seurasi nälänhätä ja satojen tuhansien ihmisten menehtyminen.

Tasan sata vuotta ennen Krimin liittämistä Ukrainaan siellä käytiin niin sanottua Krimin sotaa (1853-1856).
Sodan siemen kylvettiin, kun Venäjä halusi asettua nykyisen Turkin eli silloisen Osmanien valtakunnan alueella asuvien kristittyjen suojelijaksi.

28.3.1854 Iso-Britannia, Ranska ja Sardinia julistivat sodan Venäjälle. Sodasta tuli suurvaltapoliittinen yhteenotto, joka heijastui Suomeenkin nimellä "Oolannin sota". Suomi oli tuolloin osa Venäjää, ja Britannian laivasto purjehti Itämerelle tekemään tuhotöitä. Krimin niemimaalla taisteltiin mm. Sevastopolista. Länsimaat tekivät maihinnousun Krimille.