Aseet vievät yhä enemmän rahaa

Velkarahalla lisää aseita

Päivän meili Naton pääsihteeri Jens Stoltenbergille:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Puolustusrahat kasvussa

Olette ennakoinut eurooppalaisten Nato-maiden satsaavan lähivuosina selvästi aiempaa enemmän puolustuksensa uusimiseen ja kehittämiseen. Tämä on varmaankin aivan oikea havainto.

Taustalla ei ole vain vastaaminen Yhdysvaltain uuden johdon mahdollisiin linjauksiin. Euroopan Nato-maat ryhtyivät supistamaan puolustusmenojaan Neuvostoliiton hajottua. Tämä linja on jatkunut aina näihin päiviin saakka.

Nyt venäjän esittämä turvallisuushaaste on otettu vakavasti ja Nato-maat ovat Euroopassa ryhtyneet maltillisesti korottamaan puolustusrahojaan ja kohentamaan puolustuskykyään.

Aseisiin tuntuu riittään rahaa, ja kansalaiset maksaa sen eläkkeistään ja työttömyyskorvauksista, rikkaat kun pystyy piilottamaan tulonsa osakekuoriin.

Hävittäjähankinta kasvattaa Suomen velkaa – Suomi toivoo EU:n katsovan sormien läpi

EU-komissiossa ei olla innostuneita poikkeamaan velkasäännöistä, vaikka Euroopan pitäisikin panna nykyistä enemmän rahaa puolustukseen. 

Suomen hävittäjähankinnan hintalappu tulee olemaan jopa kymmenen miljardia, merivoimien uusien alusten vajaat kaksi miljardia. 

– Nämä hankinnat tehdään velkarahalla ja maksetaan sitten pois, 

valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) sanoo. 

Suomella on ollut vaikeuksia mahduttaa budjettivajetta ja velkaantumistaan EU:n kasvu- ja vakaussopimuksen raameihin. Puolustushankinnat osuvat vuosiin, jolloin vanhenevan väestön kustannukset ovat suurimmillaan.

EU-komissio on joustanut säännöistä milloin kenenkin takia – esimerkiksi Ranskaa on ymmärretty terrorismin torjunnan hinnan takia. Suomeakin on kohdeltu hellemmin kuin pykälät vaatisivat, esimerkiksi voimakkaan rakennemuutoksen ja muiden EU-maiden rahallisen tukemisen takia.

Trumpin valinta panee ajattelemaan puolustusta

Nyt Suomen hallitus toivoo, että kertaluonteiset suuret puolustushankinnat tulkittaisiin niin, etteivät ne vaikuta julkiselle taloudenpidolle annettuihin kasvu- ja vakaussopimuksen ehtoihin.

– Uskon, että tämä kiinnostaa kaikkia. Varsinkin kun odotellaan, millaisia Trumpin linjaukset ovat. Jos Euroopassa on vähemmän Yhdysvaltoja, pitää olla enemmän Eurooppalaista puolustusta, Orpo perustelee.

Ehtojen mukaan julkinen velka ei saa olla yli 60 prosenttia bruttokansantuotteesta eikä budjettivaje ylittää kolmea prosenttia bkt:sta.

Komission Katainen: "Velka on velkaa"

EU-komissiossa on kuultu, että Ranska ja Italia toivovat samaa kuin Suomi. Komissio ei kuitenkaan ole viime aikoina keskustellut asiasta eikä se ole nousemassa puheenaiheeksi, komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen arvioi. 

– Velka on velkaa, komission Katainen toteaa.

Katainen sanoo ymmärtävänsä, että puolustusmenot kasvavat. Komissio etsii kuitenkin muita tapoja, joilla se tukisi investoinneissa. Kataisen oma näkemys on, että menojen kanssa ei kannattaisin keplotella. 

– Suhtaudun vähän kriittisesti, että osa menoista laskettaisiin vajeista

 ja veloista ulos

 Kun tuossakin valehdellaan aivan surutta hinnoista, niin ihmettelen lehdistöä ja muuta mediaa, joka kehtaa julkaista noita summia? Monen tahon laskemissa on todettu hävittäjien hinnan nousevan varustuksen myötä noin 15 miljardiin euroon, ja alusten vähintään 10 miljardiin. Lopullinen hinta kaikkineen hävittäjien kuluissa nousee tuonne 80 - 100 miljardin hintaluokkaan ja laivojen onneksi vähemmän. Tähän kun lisätään Etelä-Koreasta ostettava tykistö?


Käytetyt korealaiset panssarihaupitsit ovat noin puolta halvempia uusiin verrattuna. Silti kertynee
hinnaksi on muodostumassa tykistölle "noin sata miljoonaa tai vähän yli".

Sillä rahalla saa panssarihaupitseja "kymmeniä", mutta tarkempaa määrää eversti Pasi Pasivirta ei neuvottelujen tässä vaiheessa halua paljastaa.

Näitä hintoja kun katsoo kuka tahansa, niin köyhien kurittaminen on  pelkkää näpertelyä, ja tulos ei ole edes sukkalankojen hinta, mutta eläkeläisille ja työttömille sekin raha on elämänlanka, jota ei saa katkaista. Sipilä on juuri tätä tekemässä, katkaisee työttömän selkärangan, vaatiessaan ilmaiseksi töihin, mutta ei kerro mistä rahat ruokaan, vaatteisiin, elämiseen, sekä erityisesti asumiseen.



 Tämän hetken laskemien mukaan suomalaisen tulot pitäisi olla vähintään 1200 €/ kk, jotta pystyy edes elämään, ilman että velka kasvaa koko ajan.

Kelan uusi johtaja ei käsitä yhtään tilannetta jossa työttömät on, ei siellä kaikki ole luusereita, vaan hakevat jatkuvasti töitä, töitä vain ei ole saatavissa.

Kelan uusi pääjohtaja Elli Aaltonen haluaa lakkauttaa vastikkeettoman sosiaaliturvan. Hän sanoo , että nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä tukee syrjäytymistä.

– Nyt meillä on etuutta, etuutta, etuutta, etuutta, ja niiden välissä loukkuja, loukkuja, loukkuja, loukkuja. Miten saamme kannustinloukut pois? Ja miksi ylipäätään ylläpidämme järjestelmää, joka maksaa ihmiselle olemisesta? Voisiko vaihtoehto olla, että maksaisimmekin osallisuudesta? Aaltonen sanoi haastelun yhteydessä.

Käytännössä Aaltosen uudistukset tarkoittaisivat vastikkeettoman sosiaaliturvan, kuten vastikkeettoman työttömyysturvan, loppua. Erityisesti pitkäaikaistyöttömät ovat pitäneet ajatusta pakkotyönä.

"VÄHÄVÄKISEN KANSAN PIISKURIT EIVÄT HALUA TAJUTA SITÄ KUINKA NÖYRYYTTÄVÄÄ ON OLLA KERJUULLA"!!!

"Elämme aikoja jossa työläinen, työtön, köyhä ja muuten ahdinkoon joutunut on vapaata riistaa. Suomalainen luokkayhteiskunta alkaa olla räikeimmillään. Vähäväkisen kansan piiskurit eivät halua tajuta sitä kuinka nöyryyttävää on olla kerjuulla. Taitavat oikein nauttia keksiessään yhä uusia nöyryyttämistapoja. Kun siihen lisätään joka taholta suollettavaa syyllisyyden taakkaa, voi vain yrittää kuvitella sitä tuskan ja toivottomuuden määrää joita nurkkaan ajetut ihmiset joutuvat kokemaan."

Aaltosen mukaan ”nykysysteemi tukee yhteiskunnallista syrjäytymistä, maksaa paljon eikä tuota mitään”, lehti kertoi. Erityisesti häntä huolettavat 20–35-vuotiaat kouluttamattomat tai vähän koulutetut työttömät.

 

 

 

Suomen talouskasvu pysyy hitaana tulevina vuosina, kun kotimaisen kysynnän kasvu hidastuu edelleen, talousjärjestö OECD povaa.

Samalla työttömyys alenee maltillisesti ja inflaatio piristyy hiljalleen, OECD arvioi uudessa katsauksessaan.

Järjestön mukaan Suomen talous kärsii heikosta ulkomaisesta kysynnästä, mutta uskoo viennin kasvun vauhdittuvan merkittävästi kun ulkomainen kysyntä piristyy ja kilpailukyky paranee.

OECD odottaa kilpailukykysopimuksen vahvistavan kansainvälistä kilpailukykyä ja vientinäkymiä, mutta lisää uudistuksia tarvitaan työmarkkinoiden joustavuuden lisäämiseksi, jotta työllisyysaste saataisiin merkittävästi nousemaan.

OECD ennakoi Suomen talouskasvun jäävän sekä tänä että ensi vuonna 0,9 prosenttiin, kun kesäkuussa ennusteissa oli 1,0 ja 1,2 prosentin kasvu.

Eikö tässä kohtaa pitäisi miettiä mistä tuo johtuu?

Suomi on yhä syvemmällä taantumassa, vaikka on malliesimerkki kilpailukykyisyydestä. Ja se osoittaa, ettei euro vain toimi, brittilehti Telegraph kirjoittaa pitkässä artikkelissaan.

Suomi on luisumassa syvemmälle taantumaan, vaikka on kilpailukykyisyyden mallitapaus Emussa, Telegraph kirjoittaa. Lehden mukaan tämä on todiste yhteisvaluutan viallisuudesta ja vielä Kreikkaakin häiritsevämpi tapaus euron puolustajille.

Kukaan ei voi syyttää Suomea tuhlariksi, teknologisesti jälkeenjääneksi tai korruptoituneeksi. Sen sijaan Suomi on pitkään ollut kurinalaisuuden, sisun ja joustavuuden esimerkkitapaus, joka teki läksynsä ennen euroon liittymistä, lehti kirjoittaa.

Suomi on ykkönen muun muassa koulutuksessa, innovaatioissa, lainsäädännön luotettavuudessa ja teknologian käytössä. Maahan on kuitenkin osunut sarja iskuja: Nokian romahdus, metsäteollisuuden ja raaka-aineiden alamäki sekä Venäjän taantuma.

– Oleellista on, että Suomi ei pysty puolustamaan itseään. Suomi on kiinteän valuuttakurssin vanki ja vakaussopimuksen luomassa pakkopaidassa. Sopimuksen, jota ei koskaan tarkoitettu näihin olosuhteisiin, Telegraph kirjoittaa.

Jollei Suomessa, missä sitten?

Telegraph vertaa pitkässä jutussaan Suomea kruununsa pitäneeseen Ruotsiin. Lehti on haastatellut myös Paavo Väyrystä ja kehuu presidentti Risto Rytiä, joka irrotti markan kultakannasta vuona 1931.

Euroalueessa korot olivat liian matalia Suomelle, mikä johti talouden ylikuumenemiseen. Työvoimakustannukset nousivat ja yksityinen velka kasvoi.

Suomen nykyinen hallitus taas ajaa päättäväisesti "sisäistä devalvaatiota", eli politiikkaa, joka on ajoi puoli Eurooppaa velkadeflaatioon neljä vuotta sitten, lehti kirjoittaa. Suomi kaivaa itseään kuoppaan.

Kysymys kuuluu: Jos euroa ei saada toimimaan maassa, jonka pitäisi olla koko EU:n kilpailukykyisin, missä se oikein toimii, Telegraph päättää artikkelinsa.