Kuuban kriisistä mietteitä

Luin Kuuban kriisin historiaa, ja jäin miettimään miksi se mikä tapahtui, niin tapahtui?

"Kaikki alkoi, kun Kuubassa hallinnut diktaattori Fulgencio Batistan syöstiin vallasta Fidel Castron ja hänen joukkojensa toimesta 1959. Ja koska sen mukaan Castro ilmoitti ottavansa kaiken Kuubassa olevan omaisuuden valtiolle, lopetti Yhdysvallat sokerin ostamisen Kuubalta. Näin hän tavallaan asetti Kuuban kauppasaartoon"

Kun Castro ilmoitti kommunistisen valtion perustamisen, niin Yhdysvallat iski kauppasaarron päälle? Eli jos jotain asiasta voisi syyttää, niin sehän on Yhdysvallat ja Kennedy, joka määräsi saarron ja Kuuban kriisi käynnistyi. Totta tosiaan Venäjä näki tilaisuuden tasoittaa tilannetta ja osti sadon, sekä samalla liittolaisen itselleen.

Mitä olisi tapahtunut, jos Kennedy ei olisi tehnyt kauppasaartoa, vaan jatkanut kaupankäyntiä, niin kuin ennenkin oli ollut? No käytännössä se oli estynyt sen takia, että kyseisen kaupan kumppanit oli menettäneet maat valtiolle, joten nyt myyjä olikin valtio, ja se ei sopinut Kennedylle. Ja kun Kuuban johdon myönteiseen Venäjä kantaan vaikutti se, että vain vuotta aikaisemmin CIA:n kouluttamat palkkasoturit olivat tehneet Kuubaan epäonnistuneen Sikojenlahden maihinnousuyrityksen. Niin kaikki oli valmista tähän. Kokonaisuudessa siellä oli monta sankaria, mutta syylliset tähän tilanteeseen istui Yhdysvaltain valkoisessa talossa, jossa Kennedy ei halunnut naapuriin hyviin voivaa kommunisti valtiota kertomaan  tavalliselle amerikkalaiselle, että ei sekään elämäntapa ole mikään mahdoton, ja mikä on nyt tullut todetuksi, että markkinatalousmaailma on kohta joutumassa niin suuriin ongelmiin, että on ihme, jos ei tule uudestaan maita, jotka haluaa siirtyä aidon kommunismin tielle. Ei sille mitä nyt kuvitellaan kommunismin olevan?

Vuonna 1962 sattunut suurvaltojen yhteentörmäys oli aiheuttaa Yhdysvalloille ja Neuvostoliitolle niin sanotun aseellisen yhteenoton. Kuuban kriisinä tunnettu tapaus ei onneksi kuitenkaan johtanut sotaan.

Kaikki alkoi, kun Kuubassa hallinnut diktaattori Fulgencio Batistan syöstiin vallasta Fidel Castron ja hänen joukkojensa toimesta 1959. Ja koska sen mukaan Castro ilmoitti ottavansa kaiken Kuubassa olevan omaisuuden valtiolle, lopetti Yhdysvallat sokerin ostamisen Kuubalta. Näin hän tavallaan asetti Kuuban kauppasaartoon. Sokeri oli merkittävä elinkeino Kuuballe joten sen täytyi alkaa kääntyä muiden maiden ja tässä tapauksessa Neuvostoliiton puolelle. Neuvostoliitto osti sadon ja sillä tavalla sai itselleen liittolaisen vihollisensa naapurista.

Yhdysvallat ei ollut Castron Kuuban hallitsemisesta yhtään mielissään, vaan yritti syöstä tämän vallasta niin sanotulla vapautusarmeijalla. He yrittivät nousta maihin Sikojenlahdella vuonna 1961, mutta hyökkäys torjuttiin nopeasti, ilman hikeä ja kyyneleitä.

Sen jälkeen Neuvostoliitto alkoi kuljettamaan aseistusta ja sotilaita Kuubaan. Meriliikenne oli todella vilkasta, sillä nyt Kuubaan tuotiin pommikoneita, ydinkärjellä varustettuja ohjuksia, hävittäjiä yms. Silloin Yhdysvallat alkoi jo ihmetellä noin suurta vientiä Kuubaan, mutta Neuvostoliitto väitti sen liittyvän vain Kuuban maatalouden kehittämiseen.

Myöhemmin Yhdysvallat saivat todenmukaisempaa tietoa siitä mitä oli tekeillä. Tiedostelukoneen ottamat valokuvat kertoivat Kuuban olevan varustettu aseellisesti. Yhdysvaltojen sotilaallinen johto näki parhaaksi hyökätä Kuubaan ilmasta käsin, mutta sen aikainen presidentti Kennedy ei vielä sallinut sitä.

Kennedy näki parhaaksi aloittaa ensin neuvottelemisen Neuvostoliiton kanssa. Hän piti puheen televisiossa ja sanoi siinä, että aikoo tarkistaa kaikki Kuubaan tulevat laivat -Kuuba oli siis merisaarrossa. Tämä johti siihen, että Neuvostoliitolla oli vaihtoehdot vähissä. Neuvostoliiton johtaja Hrustsovilla oli siis päätös edessä: jatkaa aseistamista ja samalla ottaa riski uuden sodan syttymisestä tai käskeä laivat takaisin. Sen jälkeen Kennedy sai kirjeen Neuvostoliitolta, jossa sanottiin, että Neuvostoliitto lupaa poistaa ohjukset Kuubasta, jos Yhdysvallat ei enää hyökkäisi Kuubaan. Myös Turkista olisi poistettava amerikkalaisohjukset.

Lopulta Kuuban kriisi purkautui, kun Kennedy suostui ehtoihin ja molempien osalta ne myös toteutettiin.

Molemmat suurvallat ymmärsivät, kuinka lähellä jopa kolmas maailmansota olisi ollut, mutta molempien onneksi siltä säästyttiin. Neuvotteleminen koettiin hyvinkin tärkeäksi ja siitä syystä perustettiin Moskovan ja Washingtonin välille puhelin- ja sähkeyhteys. Näin he toivoivat estävänsä uusien kriisien syntymisen.

Hyökkäysaseistuksen kuljetusten estämiseksi järjestetty Kuuban saarto astui voimaan kello 10 tänä aamuna. Se säilyy voimassa kunnes sen tavoitteet on saavutettu, riippumatta käynnissä olevista neuvotteluista tai muista vastaavista seikoista, ilmoittavat puolustusministeriön viranomaiset.

Saartolinjalle kerrotaan tänään odotettavan 25 Kuubaan suuntaavaa alusta. 

Viranomaisten mukaan jotkut Neuvostoliiton aluksiksi tulkitut laivat olivat jo muuttaneet kurssiaan ja välttäneet välittömän kontaktin Kuubaa ympäröivien Yhdysvaltain alusten kanssa. Eräät muut alukset jatkoivat kuitenkin edelleen matkaansa suoraan kohti Kuubaa, jatkoivat viranomaiset. 

Eräiden arvioiden mukaan Neuvostoliitto veti pois aseistusta kuljettavat alukset, jotta se pääsee ensikontaktiin saartolinjan alusten kanssa vehnä- tai muussa ei-sotilaallisessa lastissa olevalla aluksella. Ministeriön edustajat eivät kommentoineet väitettä. 

Presidentti Kennedy sai yksityiskirjeen Mr.Hrutshevilta eilen, mutta sen sanottiin sisältävän samaa, ilman ratkaisumallia olevaa tiedottamista kuin Kremlin yleinen linja on tähänkin saakka ollut. Viranomaisten mukaan kirje ei sisältänyt tarjousta presidenttien väliseen tapaamiseen. 

Tulsa Today -sanomalehden saamien tietojen mukaan Mr.Kennedy kieltäytyy kohteliaasti YK:n turvallisuusneuvoston puheenjohtajan Mr.Thantin pyynnöstä siirtää saartotoimia tilapäisesti hyvän tahdon eleenä. 

Yhdysvaltain johto odottaa nyt selvästi konkreettista Neuvostoliiton reaktiota joko Karibialla, Berliinissä tai muualla maailmassa. 

Pentagon ei ilmoittanut, milloin se odottaa mahdollista kontaktia Yhdysvaltain ja itäblokin alusten välillä. Kurssiaan muuttaneiden tai edelleen kohti Kuubaa suuntaavien alusten sijaintia ei ilmoitettu.

Jotkut epäviralliset lähteet uskoivat, että Neuvostoliitto pyrkii saamaan Yhdysvaltain laivaston pysäyttämään aseettoman, viljalastissa olevan neuvostoaluksen. Näin se saisi perusteet syyttää Yhdysvaltoja "aggressiivisesta toiminnasta". 

Kansainväliset diplomaatit ja monet muut lähteet pääasiassa itäblokin alueelta tai sen läheisiksi tukijoiksi tunnetuista maista, ovat esittäneet mm. seuraavanlaisia kysymyksiä: 

- Eurooppa on elänyt neuvosto-ohjusten uhan alla jo pitkään, miksi Yhdysvaltoja häiritsee sama tilanne? 

- Neuvostoliitto on sietänyt läntiset tukikohdat Turkissa, Italiassa ja Japanissa; miksei Yhdysvallat siedä neuvostotukikohtia kynnyksellään? 

Yleisesti kritiikkiin on vastattu Neuvostoliiton tavalla järkyttää tasapainotilannetta valmistelemalla tukikohtiaan salaisesti ja toimien täysin päinvastoin kuin se on julkilausumissaan antanut ymmärtää.