Hoito henkilökunnan mitoitus huijaus

Hallitus sopi, että vanhainkotien ja muun ympärivuorokautisen hoivahenkilöstön mitoitus pysyy ennallaan. Tilanne siis säilyy nykyisen vanhuspalveluiden laatusuosituksen mukaisena eli 0,5 hoitajaa vanhusta kohden.

 

Hallitus päätti myös, että hoitoon osallistuvan henkilöstön mitoitusta yhdenmukaistetaan siten, että mitoitus on jatkossa sama yksityisillä ja julkisilla palvelutuottajilla. Lisäksi henkilöstömitoitukseen lasketaan jatkossa mukaan joustavammin perustein hoitoon osallistuva henkilökunta.

Tähän asti hoitajamitoitus on yksityisellä puolella määritelty yksikkökohtaisesti aluehallintovirastojen myöntämissä luvissa. Julkisella puolella on voitu helpommin joustaa potilaiden hoidontarpeen mukaan. Henkilöstötarpeen perusteena on jatkossa sekä yksityisellä että julkisella puolella asiakkaiden hoidon tarve ja siinä tapahtuvat muutokset.

Aiemmin hallitus kertoi alentavansa vanhainkotien ja muun ympärivuorokautisen hoivahenkilöstön määrää niin, että vähimmäismitoitus laskee 0,5:stä 0,4:ään hoitajaan vanhusta kohden. Hallituksen suunnitelmat hoitajamitoituksen leikkaamisesta herättivät oppositiossa mm. SDP:ssä vastustusta.

Hallitus hakee edelleen ohjelmansa mukaisesti 70 miljoonan euron säästöjä julkiseen talouteen vuoteen 2019 mennessä. Uuden esityksen mukaan tämä hoituu henkilöstömitoituksen täsmentämisellä ja hoitajamitoitukseen laskettavan henkilöstön uudelleenmäärittelyllä.

Mitoitusperusteet tulevat uudistettaviin laatusuosituksiin

Sosiaali- ja terveysministeriössä laaditaan parhaillaan uusia laatusuosituksia hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi.

Uudistuksessa pohditaan miten hoitoon osallistuvan henkilöstön määrään voidaan sisällyttää muita työtekijäryhmiä sekä ottaa huomioon esimerkiksi turvateknologiaa.

Tarkastelun kohteena ovat muun muassa tukipalveluhenkilöstöä koskevat erilliset lupavaatimukset sekä toimiluvat.

Tarkemmin lukemalla selviää kuitenkin, että hoitajamitoitusta alennetaan kiertotietä laskemalla henkilöstömitoitukseen mukaan joustavammin perustein hoitoon osallistuva henkilökunta. Mitäs tämä sitten tarkoittaa?

Se tarkoittaa sitä, että jatkossa hoitohenkilökuntaan kuuluvaksi lasketaan sellaisetkin henkilöt, jotka eivät ole varsinaista hoitohenkilökuntaa. Mukaan voidaan laskea keittiöhenkilökuntaa, välinehuoltajia ja vaikkapa talonmies tai siivooja, joilla ei ole mitään koulutusta asiaan

– Hallituksen linjaus on viesti siitä, että vanhuksiin ei haluta panostaa. Suomi täyttää ensi vuonna 100 vuotta ja hallitus kohtelee näin maamme rakentajia ja puolustajia.

– Mitä se viestii, että talonmies Pikkarainenkin kelpaa kohta vanhustenhoitajaksi, Paavola jyrähtää tuohtuneena.

kuten Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Super osuvasti toteaa. Lisäksi tämä päätös yhdessä  osallistumistulokaavailujen  kanssa avaa mahdollisuuden pakottaa täysin kouluttamattomia pitkäaikaistyöttömiä hoitamaan vanhuksia työmarkkinatuen ansaitsemiseksi.

Näin meitä taas huijattiin ja kummallisinta on, että huijaus meni näinkin helposti läpi. Kansalla oli niin kiire päästä nauramaan hallituksen vatuloinille, että se syötin koukku jäi monelta huomaamatta. Hallitus alkaa oppia ovelaksi eikä ujostele naurettavaksi asettumista saadakseen tahtonsa läpi.

Hallitus aikoo pitää kevään puolivälitarkastelun ja kehysriihen vasta kuntavaalien jälkeen.

Puolivälitarkastelu pidetään peräkkäisinä päivinä 24.–25. huhtikuuta.
Asiasta ei ole pidetty suurta ääntä. Päätös tehtiin marraskuun alkupuolella, ja valtioneuvoston kanslia tiedotti sen vain Twitterin kautta.

Eli se pidetään vasta kuntavaalien jälkeen. Yleensä se on pidetty helmikuussa. Tämä päätös julkaistiin häveliäästi vain yhdellä ainoalla twiittauksella, joka ei paljoa kerro. Onpahan kuitenkin tiedotettu, joten salailusta ei pysty syyttämään.

 

 Tuo on juuri näin nyt suomalaisten kohdalla, vain nimet muuttamalla kaikki natsaa kohdalle.