Eduskunnan enemmistö pitää Sipilän sijoitukset piilossa

 Sipilä ja hänen mairea hymynsä

Hyvin on hänen pullansa uunissa, kun on päässyt sanomaan, että niitä ei kansalle näytetä. En osaa enää sanoa mitään, kun näitä luen, jumalauta, on miehellä otsaa tehdä näitä hommia noin häikäilemättömän härskisti? Mietin mitä ensi vuosi tuo tullessaan, kun pitää valmistautua eduskuntavaaleihin jo pikku hiljaa, jotka tosin pidetään vasta sunnuntaina 14. huhtikuuta 2019. 

Sipilä varmaan meinaa tehdä jotain upeita pelastuksia, jotta pääsee jatkamaan varastamista kansalta. 

Tässä tulee jo sellainen olo, että saisi Putin tulla ja hirttää tuo munistaan ulos pakkaseen.

 Sipilän hallitus piilottaa hallituksen jäsenten omaisuuden kansalta

Apulaisoikeuskanslerin päätösten mukaan pääministeri Juha Sipilä (kesk.) saa pitää omaisuutensa piilossa. Eduskunta voi päättää asiasta.

Kansan Uutiset kertoi torstaina pääministerin unohdetuista läheisistä yhteyksistä erääseen Talvivaaran kaivoksen urakoitsijoista sekä pääministerin käyttämistä sijoitustuotteista, joihin Sipilän mittavaksi tiedetty omaisuus on kätketty.

Pääministerin sidonnaisuusasiaa on käsitelty oikeuskanslerinvirastossa kahdessa kanteluratkaisussa. Niistä jälkimmäisessä apulaisoikeuskansleri toteaa, että ministerien sidonnaisuusilmoitusten sisällön riittävyyden arvioi viime kädessä eduskunta

Ministerien sidonnaisuusilmoitukset ilmoitetaan valtioneuvoston kirjelmällä eduskunnalle, joka voi ”edellyttää ilmoitusten täydentämistä tai tarkentamista sekä osoittaa ministeriin kohdistuva luottamuksensa tai sen puute”, kuten apulaisoikeuskansleri toteaa ratkaisussaan.
Nykyisillä hallituspuolueilla keskustalla, kokoomuksella ja perussuomalaisilla on eduskunnassa enemmistö 123 kansanedustajallaan. He määräävät itse, mitä heidän ministereistään tiedetään.
Apulaisoikeuskanslerilla ei ollut huomautettavaa valtioneuvoston vuoden 2015 istunnosta, joka käsitteli eduskunnalle toimitettavat sidonnaisuusilmoitukset.

”Kun varallisuus yksinään ei yleensä luo sidonnaisuutta mihinkään tiettyyn tahoon nähden, ei ole perusteita tulkita lakia tältä osin laajentavasti. Lain vaatimusten voidaan siten katsoa täyttyvän, jos ministeri ilmoittaa merkittävän varallisuuden olemassaolosta ja lajista sekä tarvittaessa tarkentaa, että kyse ei ole elinkeinotoiminnasta tai omistuksista yrityksissä. Merkittävän sijoitusvarallisuuden kohdalla voidaan pitää riittävänä sijoituskohteen nimeämistä”, todetaan apulaisoikeuskanslerin kanteluratkaisussa OKV/1207/1/2015.

Emme tiedä mihin yhteiskunnallisesti merkittäviin yhtiöihin pääministerin varat sijoitetaan

Johan Alén24.11.2016 11.05

Juha Sipilä vakuuttaa, että hän ei voi vaikuttaa varoillaan tehtäviin sijoituspäätöksiin. Olemme tämän vakuutuksen varassa.

Pääministeri Juha Sipilällä (kesk.) on mahdollisuus sijoittaa Helsingin pörssin yhtiöihin ilman että sidonnaisuus tulee julki. Sipilä tiedetään miljonääriksi, mutta hänen varoillaan tehtävät sijoitukset on piilotettu.
Valtioneuvoston kanslia vastaa pääministerin omistuksia koskevaan tiedusteluun lähettämällä linkin Sipilän antamaan sidonnaisuusilmoitukseen. Siitä selviää vain, että pääministerin tuntemattoman suuruiset varat on sijoitettu muun muassa niin sanottuihin vakuutuskuoriin. Salailun ongelmia on käsitelty julkisuudessa aiemminkin.
Jotain kuitenkin selviää, kun tietoihin perehtyy. Sipilän antaman sidonnaisuusilmoituksen mukaan hänen sidoksiaan ovat: ”Yhteisomistuksessa vaimon kanssa seuraava varallisuus: Metsätilat Oulussa ja Muhoksella, yhteensä n. 180 ha. Omassa käytössämme olevia kiinteistöjä, joista merkittävin omakotitalo Sipoossa. Lisäksi merkittävä rahoitusomaisuus talletettuna seuraaviin Nordea pankki Suomi Oyj:n sekä Helsingin OP Pankki Oyj:n yksityishenkilöille tarjoamiin sijoitusinstrumentteihin; Nordea Eläkesijoitus, Nordea säästöhenkivakuutus 2 kpl, Nordea Capital Private (tuottokori) sekä OP Kasvutuottotili.”

Nordeassa mahdollisuus osakesijoitukseen

Sipilän käyttämät Nordea-pankin sijoitustuotteet mahdollistavat sijoittamisen 14:ään Helsingin pörssissä noteerattuun yhtiöön. Nämä hyvin suuret yhtiöt ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä, ja niillä on mittavaa toimintaa ulkomailla:
Tietoliikenneyhtiö Elisa. Yksi Suomen merkittävistä matkapuhelinoperaattoreista.
Energiayhtiö Fortum. Toimintaa Pohjoismaissa, Venäjällä ja laajemmin Itämeren alueella.
Teollisuuskemikaalien valmistaja Kemira. Toimintaa 40 maassa.
Kaupan alan Kesko. Kolmanneksen markkinaosuus Suomessa, toimii Valko-Venäjällä asti. Ilmoitti lokakuussa myyvänsä Venäjän-kauppansa.
Hissivalmistaja Kone. Globaali yritys. EU:n komissio langetti kartellisakkoja vuonna 2006.
Prosessiteollisuuden laitevalmistaja Metso. Globaali yritys.
Öljy-yhtiö Neste. Omistaa esimerkiksi 45 prosenttia perusöljylaitoksesta Bahrainissa.
Tietoliikennealalla toimiva Nokia. Satatuhatta työntekijää ympäri maailman, toistuvasti osallisena globaaleissa yritysjärjestelyissä.
Rengasvalmistaja Nokian Renkaat. Tehtaita mm. Venäjällä.
Lääketeollisuusyhtiö Orion. Päämarkkina-alue Suomi mutta tuotteita myynnissä yli sadassa maassa.
Finanssikonserni Sampo. Merkittävä pohjoismainen pankki.
Metsäyhtiö Stora Enso. Suomalais-ruotsalainen maailman mittakaavassa suuri paperin valmistaja.
Metsäyhtiö UPM-Kymmene. Suuri yhtiö on rönsyillyt myös biopolttoaineen valmistukseen.
Konepaja Wärtsilä. Toimittaa moottoreita ja voimalaitoksia ympäri maailman.
Tarkennetaan vielä, että Suomen pääministerillä on mahdollisuus itse valikoida, että hän saa tuottoa näiden yhtiöiden jakamasta voitosta ja niiden osakkeiden arvonnoususta.

Myöhemmin tässä jutussa Sipilä kertoo, että hän ei käytä tätä mahdollisuutta. Kansalaiset eivät kuitenkaan voi varmuudella tietää sitä.
Toinen mahdollisuus aktiiviseen sijoittamiseen kuoren kätkössä olisi valikoida Nordean rahastovalikoimasta haluamansa. Sijoittaja voi vaihtaa rahastoja kulloistenkin tietojensa ja arvioidensa mukaan.

Nordean tuottokorista julkista tietoa

Pääministerin sidonnaisuusilmoituksessa mainittu ”tuottokori” viittaa Nordean luomaan rahaston kaltaiseen palveluun, jossa sijoittajat ovat mukana osuuksilla. Sen kehityksestä julkaistaan kuukausikatsaus osoitteessa www.nordea.fi/tuottokori.
Emme tiedä, mikä osuus tällä tuottokorilla on Sipilän sijoituksista.
Tuottokorin lokakuun kuukausikatsauksen mukaan siinä olevat varat ovat tuottaneet vuoden alusta 3,27 prosenttia. Kori painottuu tällä hetkellä korkosijoituksiin 58 prosentin osuudella sijoituksista. Eri osakerahastoihin on sijoitettu 22 prosenttia, suomalaisiin osakeyhtiömuotoisiin kiinteistöihin 13 prosenttia ja 7 prosenttia tavallista suurempaa tuottoa hakeviin rahastoihin.
Tuottokorissa on eri sijoittajien varoja kaikkiaan liki 3,9 miljardia euroa.

Olemme pääministerin vakuutuksen varassa

Sen jälkeen, kun valtioneuvoston kansliassa leikattiin ja liimattiin sähköpostiviestiin linkki sidonnaisuusilmoitukseen, pyysin pääministeriltä haastattelua. Hän vastasi kysymyksiini avustajansa välityksellä:

– Sidonnaisuusilmoitukseni pohjalta pystytte joka hetki näkemään sijoitukseni. Mitään muuta epäsuoraakaan yritysomistusta ei ole.

Pyysin vielä tarkennusta, ja pääministeriltä toimitettiin vastaus:

– Mitään muita yritysomistuksia ei ole. Sidonnaisuusilmoituksesta selviää kaikki rahastojen kautta olevat omistukset, joiden sisältöön en voi vaikuttaa. Sisällöt selviävät pankkien julkisilta sivuilta.
Pääministerin mukaan erilaiset varainhoitajat siis päättävät, mihin varat sijoitetaan. Sipilän varat ovat vakuutuskuorten kätkössä, ja me olemme hänen vakuutuksensa varassa.