Sote uudistus markkinatalouden paratiisi Suomesta

 

Nyt kun hallitus haluaa Sote Suomeen

Tässä ensin pieni tarina yhdysvalloista, siitä mitä tarkoittaa yksityinen sairaanhoito? Kuinka autuas se on ja mitä se kustantaa myös yleisellä puolen, kun valtaosalla on jonkinlaiset vakuutukset, niin yleinen terveydenhoito kärsii resurssipulasta, joka näkyy sitten myös potilasmaksuissa.

Pienipalkkainen perheellinen mies, hän asuu Virginiassa, ja sai vakavan sairaskohtauksen, kohtauksenvakavuuden takia  jouduttiin kuljettamaan yksityisellä helikopterilla sairaalaan, nyt odottaa kauhulla sairaalalaskuja, joissa on yleensä luvut kymmennumeroisia ja jopa sen ylitsekin pahimmassa tapauksessa.

Aikamoista. Järkyttäviä laskuja hänelle tulee, esim. helikopterikuljetus ensimmäisestä sairaalasta toiseen maksoi reippaasti päälle 40 000$!

Kunnallista helikopteria ei ollut saatavilla sairaalan mukaan, ja noitten yksityisten maksuja ei säädellä millään. Kunnallinen olisi maksanut n.6000 dollaria. 

Hoidoista ei ole vielä edes tullut laskuja... Kyllä tuolla Amerikan maalla on aivan absurdia tuo toiminta ja nuo laskut. Selvittelemme juuri mitä vakuutus auttaa. Nyt siis taistellaan maksuista ja muista sitten. 
  
Voin kysyä häneltä tarkemmin vielä matkan pituuden ja tarkemmin myös muista kuluista. Joten tätä Suomen hallitus haluaa meillekin. Yksityiset palvelut, ja hinnat sen mukaisiksi.

Sote ja mitä se on?

Tässä ensin lyhyesti:

Tämä on  kuviteltu mitä pitäisi tapahtua?

Mikäli sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus toteutuu hallituksen sopimalla tavalla, se tuo monia muutoksia suomalaisten palveluihin. Luvassa on muun muassa enemmän mahdollisuuksia valita mieluinen hoitopaikka tai lääkäri, mutta myös piteneviä matkoja päivystykseen ja erikoissairaanhoitoon.

Lainsäädännön on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2019 alussa. Jos sote- juna lopulta pääsee maaliin ja uudistus toteutuu täysin suunnitellulla tapaa, sosiaali- ja terveyspalveluita käyttävien arkeen se vaikuttaisi näin: Sote- juna jatkaa kulkuaan, ja lopullinen päämäärä ei näy vielä edes horisontissa, mutta valitettavasti sen vaikutukset näkyy jo turkulaisessa politiikassa jossa kaupunki suunnittelee rakennusten kunnon arvioinnit ja korjaamiset Soten;n jälkeiseen aikaan, jolloin voi olla, että kaupungin ei tarvitse enää huolehtia niiden kunnosta?

1. Valinnanvapaus lisääntyy, vai lisääntyykö?

Olet päättänyt mennä hoitoon, ja sinun on päätettävä mihin menet, yksityiseen vai kunnalliseen?
Kunnallinen hoito on sinun verorahoilla hoidettu toimi, joten tiedät mihin maksusi päätyy, sillä se kiertyy takaisin yhteiskunnalle, ja näin mahdollinen hoidon laadun parannuskin tulee sinun hyödyksi.

• Jos menet yksityiselle, niin maksu menee myös yksityiselle lääkäritalolle, jonka asiantuntijoiden mukaan pitäisi sote- järjestelmä lisätä tasa-arvoa, kun kaikki kansalaiset pääsevät käyttämään myös yksityisiä terveyspalveluja. Ennen sote -järjestelmää yksityinen sektori on lähinnä varakkaiden käytössä. THL:n johtaja Markku Pekurisen mukaan muissa Pohjoismaissa valinnanvapaus on jo käytössä.

Toki tuo on jo esm Ruotsissa käytössä, mutta kokemukset on osoittaneet sen hyvin kalliiksi ja kannattamattomaksi.

Valitettavasti Suomen tilanne on päässyt käsistä, ja yksityiset terveysasemat on lähes 100% ulkomaalaisten sijoitusyhtiöiden omistuksessa, joten voitot siirtyy jonnekin veroparatiisiin pois yhteiskunnan ulottumattomista.

Joten käyttämällä yksityisiä lääkäriasemia, rahoitat usein puhdasta veronkiertoa.
Ja valinnanvapaus on pelkkää humpuukia, sillä sinulla maakuntahallinto on tehnyt sopimukset siitä, mitkä laitokset on kilpailutuksessa voittaneet ja sen mukaan tapahtuu sitten valinta, menetkö yksityiselle, vai julkiseen palveluun?

Tätä ei kerrota siinä! Kun teet päätöksen, niin se on lopullinen, joten et voi valita sen jälkeen jatkossa kumpaa käytät, yksityistä, vai kunnallista palvelua.

2. Hoito sujuvoituu

• Hoitoketjut eivät katkea, vaan asiakkaat siirtyvät sujuvasti palvelusta toiseen.

Vain sen joko yksityisen, tai kunnallisen hoitoketjussa

• Asiakastiedot ja rekisterit ovat kaikkien palveluita tarjoavien saatavilla.

Samoin tässä, yksityisen tiedot ei siirry kunnalliselle puolelle

• Tuttu henkilökunta säilyy, mutta siirtyy kunnissa maakunnan palkkalistoille.

Tai jos siirryt yksityiselle, niin tulee uudet lääkärit ja hoitajat

• Osa nykyisistä kuntien sosiaali- ja terveystoimen toimipisteistä voi ajan myötä joutua sulkemaan ovensa.

Täysin mahdollista, jos kansalaiset äänestää jaloillaan, siirtymällä yksityiseen palveluun, tai että pienet yksiköt ei pysty kilpailemaan suuria Yliopistosairaaloiden, tai yksityisten lääkäriasemien tarjouksille

• Potilas ei tiedä mihin joutuu siirtymään ja tutut terveysasemat suljetaan, joten kaikki matkat pitenee

Kun asemat kilpailutetaan, niin maakuntahallituksen kilpailutuksen jälkeen joudut valitsemaan jonkun muun aseman palvelun

3. Matkat pitenevät

• Matkat päivystykseen pitenevät, kun laajan päivystyksen sairaaloiden määrä vähenee. Ympäri vuorokauden päivystävien sairaaloiden nimet eivät vielä ole tiedossa.

• Myös matkat erikoisalojen hoitoihin pitenevät, sillä erikoistumista vaativia sekä harvinaisia ja kalliita palveluja keskitetään viiteen yliopistosairaalaan ja seitsemään laajan päivystyksen sairaalaan.

• Oma yliopistosairaala voi joillakin alueilla muuttua. Se, mihin yhteistyöalueeseen kukin kunta kuulu, ei ole vielä selvillä.

Jo nyt Varsinais-Suomessa lääkäripalvelut, etenkin päivystys hoidetaan monen kunnan alueelta TYKS palveluna, joten monelle se on teettänyt jopa kymmenien kilometrien ajot.

4. Maksut nousevat

• Verotus ei uudistuksen vuoksi kiristy. Sote- palvelut järjestetään valtion keräämillä veroilla, jotka luovutetaan maakuntien käyttöön.

• Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut kuitenkin nousevat. Niitä tarkastellaan kokonaisuutena ensi vuoden keväällä.

Kokonaisuus kertyy monesta asiasta. Kun valtio on Kelan kautta maksamassa potilaiden sairaalakustannukset ja yksityiset lääkäripalvelujen hinnat ovat korkeammat, joten se tulee nostamaan Kelan korvausmaksujen määrää, joka näkyy sitten taatusti siinä, että Kela joutuu nostamaan omavastuuta ylöspäin. 

Pahin pelko on yksityiselle siirtyneen potilaan kohdalla, kun hänen rahat ei enää riitä hoitoon, niin käykö samoin kuin Amerikassa, siellä on noin miljoona ihmistä kuollut hoidon puutteeseen.

Laadukasta terveydenhoitoa ja koulutusta USA:ssa on tarjolla vain osalle kansalaisia. Yhteiskunnan tarjoamaa terveydenhuoltoa ei käytännössä ole juuri lainkaan. Varaton kuolee vääjäämättä hoidon puutteeseen. Amerikkalainen unelma karkaa monelta yhä kauemmas. Kansalaisista 46,5 miljoonaa (15 prosenttia väestöstä) elää USA:ssa köyhyysrajan 

alapuolella. Alkeellisen koulujärjestelmän johdosta USA:n aikuisväestöstä peräti 14 prosenttia (32 miljoonaa henkilöä) on luku- ja kirjoitustaidottomia.

Todellisuus

Hallituksen politiikka on ollut sinällään vielä erittäin epäilyttävää, kun tuntuu, että tässä vaiheessa, kun ei olla päästy vielä valmiiseen Sote- sopimukseen, niin ministeri toisensa jälkeen tuntuu siirtyvän näiden "terveysfirmojen" johtokuntaan ja Petteri Orpon (kok.) ykkösavustajan, kokoomuksen ministeriryhmän erityisavustajan Joonas Turusen siirtymistä terveysyritys Mehiläisen kehityspäälliköksi, sekä:

Muun muassa sosiaali- ja terveysministerinä ja Helsingin sosiaali- ja terveystoimesta vastaavana apulaiskaupunginjohtajana toiminut Laura Räty (kok.) siirtyi kesällä yksityisen terveyspalveluyhtiö Terveystaloon liiketoimintajohtajaksi.

Kokoomuksen entinen kansanedustaja ja kuntapoliitikko Lasse Männistö työskentelee puolestaan nykyisin Mehiläisessä terveydenhuollon ulkoistuspalveluista vastaavana johtajana.

Rovaniemen Työterveys ry:n nykyiset työntekijät jatkavat Mehiläisessä vanhoina työntekijöinä. Kaupan takana on voittoa tavoittelemattoman työterveysyhdistyksen asiakaskato ja sen myötä tappiolliseksi kääntynyt toiminta. Mehiläinen aikoo panostaa paikallisuuteen tekemällä yhteistyötä rovaniemeläisten yritysten kanssa 

Monen kuvitelma terveydenhuollon yksityistämisestä on valtio maksaa ja jokainen saa hakeutua minne haluaa. Tämä vastaisi kuukausikorttia Stockmannille. Valinnanvapaus olisi rajaton, mutta tällaista ei ole missään. Maksaja haluaa rajoittaa sitä, mistä maksaa. Poikkeuksena ovat suomalaiset Kela- korvaukset, joissa hoidon tarkoituksenmukaisuutta ei valvota mitenkään. Niiden korvausaste on matala juuri siksi, että muu johtaisi taloudelliseen katastrofiin. Terveyspalvelujen kysyntä kasvaisi rajatta, jos kaikki saisivat kaikkea mitä keksivät haluta.

Jos valtio tai kunnat maksavat terveydenhuollon, se on pidettävä jotenkin niiden käsissä.
Olisi kauhistus, jos sote- uudistus johtaisi jättimäisiin alueellisiin monopoleihin ilman verrokkeja. Osa kuntien palveluista kannattaa tehdä ostopalveluina. Niitä tarvitaan kirittäjiä. Niille ei ylihoidon riskin vuoksi pidä antaa päätösvaltaa siitä, kuka tarvitsee ja mitä hoitoa, mutta tarpeelliseksi havaitun leikkauksen esimerkiksi voi ostaa yksityiseltä.

Eikä kannustin ylihoitoonkaan väistämättömyys ole. Ruotsissa voi kirjautua valita julkisen terveysaseman sijasta yksityisen asiakkaaksi samaan hintaan. Yksityinen saa maksun vain osittain annetun hoidon mukaan. Loppu potilaiden tulee määrän mukaan. Ylihoito ei kannata, jos toimenpiteistä maksettu hinta alittaa marginaalikustannukset. Tarpeellinen hoito on kuitenkin annettava, tai menettää potilaansa.

Toivon, että jos joskus itse päädyn palvelutaloon, voin olla tyytyväinen julkiseen hoitoon. Siltä varalta, että kohdalleni sattuisi huono yksikkö, haluan turvakseni palvelusetelin, voidakseni valita hoitopaikkani itse yhdessä omaisteni kanssa. Luotan enemmän omaan arviooni hoidon laadusta kun julkisten palvelujen normeihin. Ystävällistä hymyä ei voi normittaa.

 

Markkinatalouden haltuun Suomi

Sote- uudistuksen tavoitteet (hallituksen)

Sote- uudistus on sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistus.  Tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa palvelujen yhdenvertaisuutta ja saatavuutta sekä hillita kustannuksia.

Uudistus tarkoittaa että:

• Julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä 18 maakunnalle 1.1.2019. Maakunnat ovat suurempia ja niillä on taloudellisesti parempi kantokyky. Ne järjestävät palvelut alueensa koko väestön kannalta tarkoituksenmukaisesti.
• Sosiaali- ja terveyspalvelut yhdistetään kaikilla tasoilla asiakaslähtöisiksi kokonaisuuksiksi. Palvelut pitää järjestää niin, että ne ovat oikea-aikaisia, vaikuttavia ja tehokkaita. Samalla tavoitteena on turvata lähipalvelujen saatavuus sekä ihmisiä lähellä tapahtuva päätöksenteko.
• Sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavainen rahoitus yksinkertaistetaan ja lisätään ihmisten valinnanvapautta palveluissa. Asiakkaan ja potilaan valinnanvapaus on keskeinen keino peruspalvelujen saatavuuden parantamisessa.
• Uudistuksella on tarkoitus umpeen iso osa julkisen talouden kestävyysvajeesta. Hallituksen 10 miljardin euron säästötavoitteesta noin 3 miljardia euroa on tarkoitus saada sote-uudistuksesta.
• Rakenteiden ja rahoituksen uudistamisen lisäksi nykyaikaistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon ohjausta ja toimintamalleja perusteellisesti. Tavoitteena ovat nykyistä asiakaslähtöisemmät, vaikuttavammat, kustannustehokkaammat ja paremmin yhteen sovitetut palvelut.

Hallitus kertoi tarkemmin sote- uudistusta ja itsehallintoalueita koskevista linjauksistaan ja aluejaon perusteista maanantaina 9. marraskuuta. Maahan perustetaan 18 itsehallintoaluetta, joista 15 järjestää itse alueensa sosiaali- ja terveyspalvelut. Kolme muuta itsehallintoaluetta järjestävät lain perusteella sosiaali- ja terveyspalvelunsa tukeutuen toiseen itsehallintoalueeseen. Itsehallintoalueille kootaan sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi muita tehtäviä.

Jatkossa Suomen julkinen hallinto järjestetään kolmella tasolla, jotka ovat valtio, itsehallintoalue ja kunta. Tämä vähentää merkittävästi erilaisten sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaavien ja kuntien yhteisten lakisääteisten organisaatioiden määrää, kun tehtävät siirtyvät lähes 190 eri vastuuviranomaiselta 18 itsehallintoalueelle. Itsehallintoalueet muodostetaan maakuntajaon pohjalta. Vastuu sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä itsehallintoalueille 1.1.2019. Jos itsehallintoalue arvioi kantokykynsä riittämättömäksi sote-palveluiden järjestämiseen, se voi hakea valtioneuvostolta mahdollisuutta järjestää palvelut sopimalla niistä toisen itsehallintoalueen kanssa.

Hallitus lisää julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon tuotannon monipuolisuutta. Itsehallintoalue tuottaa tarvittavat sosiaali- ja terveyspalvelut itse tai yhdessä muiden itsehallintoalueiden kanssa tai voi käyttää yksityisen tai kolmannen sektorin palveluita. Itsehallintoalueiden omaa tuotantoa johtavat ammattijohtajat erillään sote- palveluiden järjestämistä koskevasta päätöksenteosta.

Itsehallintoalueen pitää arvioida oman palvelutuotannon tarkoituksenmukaisuutta verrattuna yksityisen ja kolmannen sektorin tuotantoon sekä yhteistyöhön muiden alueiden kanssa. Oman palvelutuotannon ja yksityisiltä toimijoilta ostettujen palvelujen laatu- ja kustannustietojen on oltava yhtäläisellä tavalla julkisesti vertailtavissa. Valmistelussa luodaan menettelyt, joilla turvataan uusien toimijoiden sekä pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuudet tarjota palveluita.
Laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksiköitä on jatkossa 12 sairaalassa. Muut nykyiset keskussairaalat tarjoavat suppeampaa ympärivuorokautista päivystystä sekä antavat erikoistuneita palveluita. Näin maan eri osissa on saatavissa päivystysapua ympäri vuorokauden tulevaisuudessakin.

Asiakkaan valinnanvapaus nopeuttaa hoitoon pääsyä

Sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavaista rahoitusta yksinkertaistetaan ja yksilön valinnanvapautta lisätään. Valmistelu aloitetaan marraskuussa 2015.
Osana uudistusta säädetään valinnanvapauslainsäädäntö. Sen myötä käyttäjä voi itse valita palveluiden julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin tuottajan. Valinnanvapaus on jatkossa pääsääntö perustasolla ja soveltuvin osin käytössä erikoistason sosiaali- ja terveyspalveluissa.

Monikanavaisen rahoituksen yksinkertaistamista ja valinnanvapautta laajentava lainsäädäntö on tarkoitus saada voimaan 1.1.2019. Valinnanvapauden tarkoituksena on vahvistaa erityisesti perustason palveluita ja turvata nykyistä nopeampi hoitoon pääsy. Asiakkaan valinnan mahdollisuus turvataan yhtenäisillä palveluiden laatuperusteilla ja valintaa tukevalla julkisella tiedolla.
Hallituksen linjaukset ovat pohjana valmisteltaessa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakia ja itsehallintoaluelakia. Kevään 2016 lausuntokierroksen jälkeen hallitus päättää lakeja koskevasta yksityiskohtaisesta kannastaan. Linjausten tarkoituksena on luoda edellytykset palvelujärjestelmän uudistumiselle ja julkisen talouden kestävyysvajeen vähentämiselle 3 miljardilla eurolla. Lisäksi tavoitteena on palvelujen yhdenvertainen laatu ja saatavuus perustuslain mukaisesti.

Valtion ohjausta vahvistetaan

Uudistuksen myötä valtioneuvosto päättää sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämispäätöksestä itsehallintoalueiden esitysten ja niiden kanssa käytävien neuvotteluiden pohjalta. Järjestämispäätöksessä päätetään julkisesta palvelulupauksesta ja strategisista kehittämistavoitteista. Lisäksi valtioneuvosto päättää valtakunnallisten ja alueellisten erityisyksiköiden ja yliopistollisten sairaaloiden ja muiden osaamiskeskusten tehtävistä ja työnjaosta. Valtioneuvosto myös ohjaa laajakantoisia investointeja ja tuotantorakennetta sekä varmistaa valinnanvapauden toteuttamisen.
Itsehallintoalueiden yhteistyölle ja tehokkaalle toiminnalle luodaan puitteet yhteen toimivilla tietojärjestelmillä. Lisäksi perustetaan itsehallintoalueiden omistama valtakunnallinen yhteishankintayksikkö ja yhteiset valtakunnalliset tukipalvelut.

Itsehallintoalueet perustetaan monitoimialaisiksi

Itsehallintoalueen ylintä päätösvaltaa käyttää suoralla vaalilla valittu valtuusto. Itsehallintoalueille osoitetaan sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi 1.1.2019 lähtien seuraavat tehtävät: pelastustoimen tehtävät, maakuntien liittojen tehtävät ja ELY-keskusten alueellisen kehittämisen tehtävät ja lisäksi mahdollisesti ympäristöterveydenhuolto. Hallitus päättää tammikuussa 2016 aluehallintouudistuksen valmistelusta ja itsehallintoalueille siirrettävistä tehtävistä. Lisäksi päätetään tiettyjen alueellisten tehtävien mahdollisesta siirtämisestä kunnille.


Sisäministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö sekä ympäristöministeriö arvioivat kukin itsehallintoalueille siirrettäviä tehtäviä ja siirron toteuttamistapaa. Valtiovarainministeriö ja uudistuksen projektijohtaja sovittavat yhteen nämä selvitykset hallituksen päätöksentekoa varten.