30.11.2016

Janne Riiheläinen Venäjä pelon luoja



 Janne Riiheläisen kolumni, pelosta jolle on antanut vallan

Kolumni: Venäjän pelko lisääntyy Euroopassa ja myös Suomessa

Yhdysvallat on todennut Venäjän sotkeutuneen maan presidentinvaaleihin hakkeroimalla ja jakamalla innokkaasti tietoisesti väärää tietoa. Kolumnistimme Janne Riiheläisen mukaan pelot Venäjän sotkeutumisesta tuleviin eurooppalaisiin vaaleihin on kasvanut eri maissa.


 Euroopan parlamentti hyväksyi viime viikolla hyvin tiukkasanaisen päätöslauselman, jossa puututtiin muun muassa Venäjän harjoittamaan toimintaan unionin alueella. Päätöslauselmassa todettiin Venäjän pyrkivän määrätietoisesti horjuttamaan unionin yhtenäisyyttä ja sen perusarvoja. Venäjä hyödyntää ja voimistaa taitavasti sille myönteisiä kehityskulkuja läntisessä maailmassa. Meille ne kehityskulut ovat luonnollisesti ikävämpiä.
Montenegrossa paljastui vastikään vallankaappausyritys, johon osana kuului muun muassa pääministerin salamurha. Natoon liittymässä olevan maan johdon vaihtamista yritti kaksi venäläistä, joiden yhteydestä tai yhteydettömyydestä Kremliin ei ole tietoa.
Moldovassa ja Bulgariassa valittiin juuri venäläismieliset presidentit. Italiassa ollaan hyvin huolestuneita, sillä siellä kaiutetaan kansanäänestyskampanjoinnissa venäläisten medioiden toimivan hyvin samaan tapaan kuin Yhdysvaltain vaaleissa. Keväällä pidetään vaaleja myös Itävallassa, Hollannissa ja Ranskassa. Saksassa ensi vuoden vaalit ratkaisevat Angela Merkelin kohtalon.
Saksassa Venäjän sekaantumisessa vaaleihin, ollaan jopa julkisesti huolissaan.

Joka tapauksessa voimme selvitä tästä meitäkin vastaan suuntautuneesta hyökkäyksestä pitämällä kiinni oikeusvaltiostamme sananvapauksineen ja avoimuuksineen. Mutta se täytyy tehdä avoimin silmin ja ymmärtäen, että liberaalia demokratiaamme ja suvereniteettiamme koetellaan nyt kovinkin konstein.

Janne Riiheläinen
Kirjoittaja on joensuulainen turvallisuuspolitiikkaan erikoistunut bloggari. Riiheläinen on vapaa toimija, joka ei ole sidottu mihinkään asemaan, organisaatioon tai ajatussuuntaan. 



 Mitähän nuo siniset pisteet on? Kyllä, kyllä ne on Naton tukikohtia, joilla se on piirittänyt Venäjää, venäjä on siis se uhka, joka yrittää valloittaa Euroopan? Olisiko tässä nyt sitten joku pikku vika, koska tämä on jos mikä, niin melkoinen provokaatio Venäjää kohden, ja kun se herää puolustamaan oikeuksiaan, niin joku fatipää Riiheläinen hyppii tasajalkaa piiloon pommisuojaan, että nyt se Venäjän karhu tulee ja syö hänet? 

Minun tässä pitäisi pelätä, olen niin paljon Putinia mollannut hänen toimistaan, mutta nyt on ollut pakko miettiä myös miksi hän toimiin, niin kuin toimii? Olisin itse varmaan tehnyt samoin, ja ehkä enemmänkin? 

Venäjän tämän hetken tilanne on melko hankala, ajatellen sitä venäläisten kannalta. Nato lähestyy sitä, haluten Suomen ja Ruotsin liittyvän siihen, jolloin Suomenlahdesta tulee kujanjuoksu, joka jatkuisi Itämerellä, jossa vasta Kaliningrad olisi laivastotukikohtana turva. Tietäen virolaisten kaunan venäläisiä kohtaan, kuten myös Latvian ja Liettuan väellä, niin olisi täysin ymmärrettävissä, että sotatilassa sieltä tulisi rautaa ilman täydeltä, jos ei Venäjä olisi jo vallannut niitä? 

Ja jos Suomi, sekä Ruotsi olisi myös Natossa, niin Naton ylivoima olisi niin massiivinen, että venäläinen kulku Atlantille päättyisi tuohon, kuin seinään, joten on varma että Venäjä ei suostu sovinnolla jäämään pussin perälle, odottamaan teurastusta, jonka Nato tekisi jollain konstilla, tai kuten CIA- yritti Kuuban valtausta aikoinaan. Se kun on tullut vuosien varrella selväksi, että Yhdysvallat haluaa olla maailman valtias, eikä voi hyväksyä mitään muuta suurvaltaa samalle hiekkalaatikolle. 


Otetaan esille Krimi ja miksi Venäjä valtasi sen? 


Ukraina kriisin lähtökohdat on historiassa. Ukrainan on omistanut niin Saksa kuin Venäjäkin, ja siihen on yhdistetty ja erotettu valtion osia sieltä sun täältä. Joten mikä on todellista Ukrainaa?

 Ja kun Nikita Hruštšovin aloitteesta Ukrainaan liitettiin myös Krimin niemimaa, koska hän itse oli Ukrainalainen, eikä sillä ollut Neuvostotasavallalla mitään suurempaa merkitystä, niin tuo ns "lahjoitus" meni läpi sen suuremmin kenenkään puuttumatta asiaan

Joten viimeisen aluelisäyksen Ukraina sai Venäjän federaatiolta 1954, kun Neuvostoliiton kommunistisen puolueen pääsihteeri Nikita Hruštšovin aloitteesta Ukrainaan liitettiin myös Krimin niemimaa, mistä tuli myöhemmin itsenäistyneen Ukrainan ja Venäjän välinen kiista Mustanmeren laivastotukikohtaa ja Sevastopolia koskien.


Kravtšuk voitti presidentinvaaleissa Ruhin asettaman vastaehdokkaan ja tuli Ukrainan presidentiksi. Venäjän, Ukrainan ja Valko-Venäjän johtajat perustivat Itsenäisten valtioiden yhteisön ja Neuvostoliitto lakkautettiin.

Venäjä ja Ukraina ajautuivat riitaan 1992 Krimillä sijaitsevan Neuvostoliitolle kuuluneen Mustanmeren laivaston hallinnasta. Toukokuussa 1992 Krim antoi itsenäisyysjulistuksen Ukrainasta, mikä kuitenkin peruttiin Venäjän ja Ukrainan parlamenttien vastustuksesta. Tämä kuitenkin johti neuvotteluihin Venäjän ja Ukrainan kesken autonomiasta Krimille, minkä johdosta Krimin asema nousi alueesta (oblast) autonomiseksi tasavallaksi. Runsas miljoona Krimin vajaasta kahdesta miljoonasta asukkaasta on venäläisiä.

Laivaston ja Krimin lisäksi toinen kiistakysymys koski Neuvostoliiton Ukrainan alueelle jääneitä ydinaseita. Venäjän ja Yhdysvaltain tavoitteena oli estää ydinsulkusopimuksen hengen mukaisesti uusien ydinasevaltioiden muodostumista Itsenäisten valtioiden yhteisössä tai niiden leviäminen kolmansiin maihin esimerkiksi asekaupan avulla. Ukraina luovutti toukokuussa 1992 taktiset ydinaseet Neuvostoliiton kansainvälisoikeudelliselle seuraajavaltiolle, Venäjälle, mutta piti strategiset ydinaseet itsellään. 1992 Ukrainasta tuli ETYK:n (nyk. ETYK) jäsen.

 Nyt siis ollaan tilanteessa, jossa Venäjä valtasi Krimin niemimaan takaisin itselleen, syistä jotka on hyvin yksinkertaiset. 




Kertsinsalmi on ainoa väylä Välimerelle Venäjän Mustameren laivastolta, ja kun oli uhka, että Yhdysvallat saa Sevastopol-Belbekin lentoasema eli Sevastopolin lentoasema tai Belbekin lentoasema (ukr. Міжнародний аеропорт Севастополь (Бельбек), ven. Севастополь (Бельбек), IATA: UKS, ICAO: UKFB) on Ukrainan Krimin niemimaalla Sevastopolin kaupunkipiirin alueella sijaitseva, kansainvälisiin lentoihin hyväksytty lentoasema. Siviililentotoiminta tällä alkujaan vuonna 1941 sotilaskenttänä käyttöön otetulla lentoasemalla alkoi vuonna 2002 ja jatkui vuoteen 2007 saakka.

 Tässä on Itä-Ukraina, josta kiistellään, ketä on tuon alueen hallitsija, Ukraina vai Venäjä?

Suomen puolustusvoimien entinen komentaja, kenraali Gustav Hägglund sanoi sunnuntaina, että hän toivoo, että Yhdysvaltain tuleva presidentti Donald Trump ja Venäjän presidentti Vladimir Putin saisivat lopetettua Ukrainan sodan.

- Jos välit paranevat, on mahdollista, että Ukrainasta tulee sopimus. Se voisi olla sellainen, että jaetaan maa, Hägglund sanoi.

Hägglund tietää esittävänsä rankan mielipiteen.- Turpiin tulee, kun tällaista sanoo, mutta on aika ratkaista tämä asia, Hägglund kommentoi

Hägglundin mielestä venäläiset voisivat asua toisessa osassa maata ja ukrainalaiset toisessa.

En ole siis yksinäni mielipiteeni suhteen, sillä usein laiha sopu, tuo pidemmän päälle paljon enemmän, kuin lihava riita.























Venäjä ei halunnut mahdollistaa tilannetta, jossa Yhdysvaltojen johtamalla sotilasliitto Natolla olisi tukikohta Krimin Sevastopolissa. Muun muassa näin selitti Venäjän presidentti Vladimir Putin tiistaina maansa miehitystoimia Krimin niemimaalla Ukrainassa.

Putin puhui Krimin tilanteesta Venäjän parlamentin yhteiskokoukselle. Puheesta kertovat muun muassa Britannian yleisradioyhtiö BBC sekä Venäjän valtion äänitorvi RT, entinen Russia Today.
Puheen jälkeen Putin ja Krimin venäläismielinen johto allekirjoittivat sopimuksen Krimin liittymisestä Venäjään kritisoidun kansanäänestyksen tuloksen mukaisesti.

Putinin mukaan Naton läsnäolo Sevastopolissa olisi ollut uhka eteläiselle Venäjälle. Tilanne olisi ollut mahdollinen Venäjän vuokrasopimuksen loppuessa Sevastopolissa, jossa sillä nykyisin on laivastotukikohta. Ukraina on ollut Naton kumppanimaa, mutta ei sotilasliiton jäsen.

Putin arvosteli länsimaiden Venäjään kohdistamia pakotteita ja totesi lännen yrittävän ajaa Venäjän nurkkaan. Lisäksi Putin syytti puheessaan länsimaita ”omien sääntöjensä” vääristelystä ja vertasi Krimin niemimaan tilannetta Nato-liittouman väliintuloon Serbiassa.

Kansainvälinen yhteisö on tuominnut Krimin kansanäänestyksen laittomaksi ja kieltäytynyt hyväksymästä sen tulosta eli Krimin liittämistä osaksi Venäjää. Putin siteerasi puheessaan Kosovon itsenäisyysjulistusta esimerkkinä ”länsimaiden ylistämästä” alueellisen itsemääräämisoikeuden käytöstä, RT kertoo.

Tämä sama tilanne on Venäjällä Suomenlahden kohdalla, Nato haluaa sulkea portin Atlantille. Minusta se jos mikä on on selvää sodan lietsontaa, eikä jonkun Riiheläisen paniikkikohtaus anna minkäänlaista tarvetta huoleen, kunhan itse hoidamme sen, että Venäjän ei tarvitse väkisin avata väylää Atlantille Itämeren kautta.






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti